”Minä olen 84-vuotias ja feministi”, sanoo Pentti Lahtinen ja osoittaa rintapielessään olevaa merkkiä. Siinä lukee: feminismi tekee hyvää.
”Lehdistä olen lukenut, että maan hallituksella on oman ikäluokkani miehissä kannatusta melko vähän. Minä ainakin olen onnellinen naisten johtamasta hallituksesta”, hän toteaa.
Lahtinen on Pukstaavin tapahtumasalissa kuuntelemassa ja kenties myös kommentoimassa hallituspuolueiden edustajien puheita tasa-arvosta.
”Tämä hallitus tekee tasa-arvoisempaa politiikkaa”, kiteyttää sdp:n kansanedustaja Ilmari Nurminen.
Nurminen nostaa esille, miten ratkaisevaa on ottaa sukupuolivaikutukset huomioon kaikessa päätöksenteossa. Hallituksen agendalla on muun muassa palkkatasa-arvon edistäminen, seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen sekä kansalaisille tärkeiden palveluiden kuten terveydenhuollon tasa-arvoisuus.
”Paljon on saatu lyhyessä ajassa aikaan. Voimme olla ylpeitä esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta sekä vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta”, Nurminen sanoo.
”Ääripäät taistelevat keskenään”
Keskustan kuntapoliitikko ja entinen kansanedustaja Pertti Hakanen toteaa Nurmisen nostaneen esille hyviä teemoja. Hän korostaa hallitusohjelman sisältävän puolueelleen tärkeitä asioita, joihin on kentälläkin sitouduttava.
”Kun puhutaan tasa-arvosta, puhutaan ihmisyydestä ja tasavertaisuudesta. Tasa-arvo vahvistaa yhteisöllisyyttä, tunnetta siitä, että olemme kaikki samassa veneessä.”
Hakanen pitää yhtenä tasa-arvon saavuttamisen esteenä nykyistä keskusteluilmapiiriä.
”Ääripäät taistelevat keskenään. Asioita kärjistetään, jotta voidaan itse profiloitua. Halutaan ymmärtää tahallaan väärin. On erittäin valitettavaa, että tällainen on yleistynyt nyt myös eduskunnassa.”
Epätasa-arvo koskettaa kaikkia
Kansanedustaja Anna Kontula (vas) kertaa feminismin vaiheita Suomessa. 1900-luvun alun naisasialiikkeen suuria saavutuksia oli naisten saama omistus- ja äänioikeus.
Sotavuodet pakottivat uudenlaiseen ajatteluun, naisten piti pystyä moneen ja tekemään kaikki miestenkin työt. Sotien jälkeen kiihtyvä kaupungistuminen toi miehille vapauksia, naisille ei niinkään. Kaupungistuminen mursi maaseutuyhteisöissä vallinnutta yhdessä tekemisen työkulttuuria.
1990-luvulla feministit havahtuivat siihen tosiasiaan, että muilla kuin valkoihoisilla ja keskiluokkaisilla naisilla menee vielä huonommin.
Sukupuolten välinen epätasa-arvo koskettaa tänä päivänä molempia sukupuolia, Kontula sanoo. Hän mainitsee esimerkkinä hoivatyön, joka kuormittaa enemmän naisia kuin miehiä. Toisaalta miehen oikeus lapsiin ja perheeseen on heikompi kuin naisen.
Kontulan mukaan alistavia ja kahlitsevia rakenteita liittyy nyky-Suomessa enemmän etnisyyteen ja luokkaan kuin sukupuoleen.
Tasa-arvoa ilmastonmuutoksen torjunnassa?
Pukstaavissa piisaa puhetta myös ilmastonmuutoksesta, keskustelu tosin kulminoituu pitkälti yksityisautoiluun ja lihansyöntiin.
Keskustan Hakanen kiittelee hallituksen biokaasuohjelmaa ja innostuu puhumaan kotimaisen ruuantuotannon puolesta. Lähellä tuotetun ruuan ostaminen on ilmastoteko.
Nurminen puhuu tasa-arvosta ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja vihreiden Eveliina Asikainen nostaa esille maakunnallisen näkökulman. Pirkanmaa tähtää ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maakunnaksi.
”On tärkeää huomioida kuntien väliset erot. Sastamalassa yksityisautoillaan, koska vaihtoehtoja ei ole”, Asikainen sanoo.
Kontulaa turhauttaa keskustelun jumiutuminen.
”Älkää tekin täällä menkö opposition naruun. Tällä hallituksella ei ole minkäänlaista suunnitelmaa yksityisautoilun vähentämiseksi”, hän toteaa.
Kontula korostaa, ettei ilmastonmuutosta torjuta tuloksekkaasti ihmisten kulutustottumuksia muuttamalla, vaan isoilla rakenteellisilla ratkaisuilla.
En tiedä millaista on keskustan tupailloissa, mutta ehkäpä niistä saatiin sunnuntain tilaisuudessa pieni maistiainen. Ainakin Seija Hakasen esittämä Pieni kansanlaulu soi kauniisti.
