Jätettä syntyy, kun eletään. Vaan miten sen kanssa menetellään. Kauvvattastapuhuja puhhuu asiaa (Alueviesti 20.5.). Jätehuolto tulisi kunnallistaa, koska kaikki eivät osaa, tahi halua sitä itse hoitaa. Minun asuma-alueen hyötyjätepisteelle tuodaan säännöllisesti sekajätettä roikkeelleen varisten riepoteltavaksi.
Kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin toimiin olen ryhtynyt saadakseni moisen sikailun loppumaan, tuloksetta. Moni pientaloasukas ottaa tyhjennyksen liian harvoin ja vie ylijäämät minne vie. Pitää muuttaa kunnalliseen vuokrakasarmiin, jos ei maksukyky riitä jätehuoltoon.
Kesämökkini läpi virtasi puro. Ylärinteessä, maantie varrella oli pieni tasanne. Sikamaiset mökkeilijät keksivät, jotta siinäpä se oiva kaatopaikka. Jääkaappeja, kaljapulloja ja paikallisen tilallisen traktorin akkuja lilli lammessa. Ympäristöpäällikkö siivoutti alueen, mittautti myrkkypitoisuudet ja asennutti panssarivaunun kestävän puomin. Maksoi Turun kaupungille hirveästi muutaman törkyturvan sikailu.
Täällä Lousajassa minä lienen ainut biojätteenlajittelija. Kolmea roskakatosta käytän. Yksi on oma talo, toinen ämmäkaverin talo ja kolmas jossa on autotallini. Biolaatikkoon ei tule, kuin se jonka minä vien. Päivittäin näen sekajätteessä lasia, peltipurkkeja, sanomalehtiä ja jopa pantillisia palautuspulloja purkkeja.
Muuan valopää kehui, että luonto kestää hänen elinaikansa, eikä sen jälkeen ole mitään väliä. Ei taida omata tv-vastaanotinta, eikä lukea lehtiä. Me, sinä ja minä olemme ensimmäinen polvi joka näkee ilmastonmuutoksen järkyttävät ja alatipahenevat seuraukset ja viimeinen sukupolvi , joka ei enää voi sitä muuksi muuttaa, mutta me voimme hidastaa ja käydä viivytystaistelua luonnon puolesta.
Niin se kunnallinen jätehuolto. Menisikö jäte oikeaan paikkaan, oikein lajiteltuna, jos se olisi kiinteistön haltialle maksutonta? Sietäisikö kokeilla?
Sulkakynämies Petteri Virtanen
