Viime vuodet ovat olleet kuntien talouksille erittäin huonot, eikä Sastamala tee tästä poikkeusta. Peruskouluverkon luulisi olevan hanke, josta viimeiseen asti pidetään kiinni, mutta nyt alkaa kuulua kummia.
Vielä tämän vuoden alkupuolella oli suunnitelmissa pitää Sastamalassa kaksi yläkoulua, toinen Vammalassa, toinen Mouhijärvellä. Mouhijärven neljää, luonnonläheistä maisemakylää mainostettiin hyvillä palveluilla; aktiivinen kyläelämä, edulliset tontit, lähellä Tamperetta, kaupat, päiväkodit, koulut, harrastukset ja valokuituyhteydet.
Mouhijärvi kokee ison kolauksen, jos yhteiskoulu täältä lopetetaan. Vaarana on, että asuinalueet, joihin ihmiset ovat sitoutuneet ja investoineet, joutuvat täysin riisutuiksi keskeisistä palveluista. Karmea perustelu on säästöjen välttämättömyys ja kärsijöinä ovat lapset ja perheet.
Opetuksen laatu pienemmässä yksikössä voi olla erinomaista, eikä suuruus ei aina ole paras ratkaisu lapsenkaan kannalta. Sen toivotaan tuovan säästöjä, mutta aina niin ei toteudu. Koulun sulkemisella saadut säästöt hupenevat kuljetuksiin, suurten koulujen laajennuksiin, kiinteistöjen tyhjillään seisottamiseen, sisäilmaremonttien kierteisiin ja kasvava luokkakoko vaatii lisää henkilökuntaa. Säästöiksi lasketaan muun muassa tulevat valtavat investoinnit koulurakennuksiin (yhteiskoulu 8-10 miljoonaa). Ehkä pienemmälläkin summalla täällä pärjättäisiin, jos tulevaisuudessa voisi siintää paljon puhuttu Tiisalan koulu.
Laskelmat tehdään väärin, jos kaikki koulun kulut lasketaan säästöinä. Pitää huomioida nekin kulut, jotka syntyvät lasten siirryttyä uuteen kouluun. Vaikka yhtään uutta opettajaa ei palkattaisi, tarvitsevat lapset tilaa, heidät on ruokittava, heidän jälkensä on siivottava ja ostettava oppikirjat. Keittiöön tarvittaneen ainakin yksi henkilö lisää ja työn johtajuus vaatii palkankorotusta.
Oppilasmäärien kasvaessa töiden mitoitukset muuttuvat ja opettajienkin palkoilla on tapana nousta. Luokkakokojen kasvaessa erityisopettajia tarvitaan lisää ja siirtyminen erityisluokkaan voi leimata oppilaan. Pienessä ryhmässä nämäkin ongelmat on paljon helpompi hoitaa. Lisäksi on vielä koulujen huumeongelmat. Välitunnilla on vaikea valvoa, kun koulut ovat isoja.
Paljon huolta aiheuttaneet ilmastopäästöt pienenevät, kun kuljetustarve vähenee. Mitä isompi kunta pinta-alaltaan, sitä suuremmat matkakulut. Mitä nuorempi lapsi, sitä raskaampaa on kulkea pitkiä matkoja. Sillä täytyy olla myös vaikutusta oppimistuloksiin ja hyvinvointiin. Nyt monet oppilaat kulkevat jalkaisin tai pyörällä kouluun, yhdistämisen jälkeen kaikki pitää kuljettaa yhteiskunnan kustannuksella. Lyhyt koulumatka on hyvää hyötyliikuntaa, mutta aikaiset heräämiset, kiiruhtamiset bussipysäkille ja pitkät matkat kauhistuttavat.
Olemme päättämässä lastemme ajan käytöstä, heidän liikkumistottumuksiinsa ja sen vaikutuksesta terveyteen. Olemme päättämässä maaseudun asuntojen jälleenmyyntiarvoista, kylien kaupankäynnistä, palveluista ja kyläyhteisön tulevaisuudesta. Pitääkö lapsiperheiden muuttaa muualle, jotta lasten ei tarvitse istua kolmea tuntia päivässä koulumatkojen takia. Moni päättäjä ei ole valmis lähtemään kotoaan töihin edes tunnin ajomatkan päähän.
Miksi lasten pitäisi? Miksi lapset joutuvat kärsimään siitä, että poliittisilta päättäjiltä puuttuu tahto säilyttää heidän oppimisvelvollisuutensa lähikoulussa? Lasten hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää. Jokin kumma pakko ajaa päättäjät näihin ihmeellisiin päätöksiin, jotka eivät millään muotoa ole perusteltavissa.
Mouhijärvelle on sijoittunut uusia asukkaita, eritoten lapsiperheitä kunnan mainostamisen ansiosta luottaen koulujen säilymiseen. Jo hyvän aikaa on tapahtunut koulujen alasajoa ja mahdolliset lakkautukset ovat kiihdyttäneet oppilaskatoa. MYK on lisännyt Mouhijärven elinvoimaa. Koulutoiminnan ohella se on ollut monenlaisten kokousten, juhlien ja harrastusten monitoimipaikka, suoraan sanoen – kylän ja ympäristönsä sydän. Jos Mouhijärven yhteiskoulu lakkautetaan, on se kuolinisku koko kyläyhteisölle.
Maire Villo
Sastamalan kaupunginvaltuutettu
perussuomalainen
