Luonto on saanut viimeisen parin päivän aikana kipeästi kaipaamaansa vettä. Helteen helliessä viljelijät ennättivät tanssia sadetanssia jo viikkokaupalla.
”Kaikki keinot siinä otettiin käyttöön, yleensä vesisade saadaan viimeistään siinä kohtaa, kun joku laittaa sadettajan päälle tai aletaan niittää heinää. Nyt edes ikkunoiden peseminen ei auttanut. On viljelyurani varrella kuivia kesiä ollut aiemminkin, mutta näin kuivaa en muista olleen koskaan”, Huittisten Maamiesseuran puheenjohtaja Henry Järä toteaa.
Sunnuntaina alkaneet sateet ovat edelleen tervetulleita, mutta Järän mukaan paljon on jo menetetty.
”Se on todella paikoittaista, miten pahaksi tilanne on päässyt. Esimerkiksi täällä Suttilassa saatiin vettä alkukesän aikana yhteensä noin 13 milliä ja vilja on vähän paremmassa kunnossa. Vampulan suunnalla pellot näyttävät varsin hyvältä, mutta Sastamalan viljojen kannalta vesi tulee monin paikoin auttamatta liian myöhään.”
Viljelijöiden keskuudessa kauhistellaan jo katovuodella, eivätkä puheet ole Järän mukaan tuulesta temmattuja.
”Sateet voivat korjata asiaa vähän, mutta kyllä tilanne on se, että tulevan sadon näkökulmasta rahkeet on jo annettu. Moni viljelijä joutuu pohtimaan, meneekö pellolle puimurilla vai silppurilla.”
Kuivuus kurittaa varsinkin kauraa ja ohraa
ProAgrian juhannuksen jälkeisen kasvutilannekatsauksen mukaan kesäkuu on ollut vähäsateinen lähes koko maassa. Ainoastaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on saatu runsaasti vettä.
Pahiten kuivuus vaivaa Varsinais-Suomea, eteläistä Satakuntaa ja osaa Hämettä ja Pirkanmaata.
”Mitä tässä olen kuulostellut, niin kyllä kuivuus on nyt ihan valtakunnallinen ongelma. Samanlaista viestiä tulee niin Pohjanmaalta kuin Hämeestä, että kasvustot ovat huonoja”, Järä tietää.
Kuivuus on hidastanut erityisesti viimeisimpänä kylvettyjen viljakasvustojen sekä nurmien kasvua ja kehitystä.
”Tänä vuonna päästiin kylvöille ajoissa ja näyttää siltä, että juuri nämä aikaisin kylvetyt viljat ovat nyt vahvimmilla. Kohtuullinen vuosi voi olla odotettavissa myös syysvehnästä”, Järä vahvistaa.
Heikoimmassa tilanteessa ovat myöhemmin kylvetyt kaurat ja ohrat.
”Niitä ei joka paikassa enää sade pelasta”, Järä tietää.
Kylvöajankohdan lisäksi merkitystä on myös maalajilla. Savimailla kuivuminen koettelee kovimmin.
”Suorakylvetyillä eli muokkaamattomilla mailla kosteutta riitti vähän pidempään. Talvi ja kevät olivat poikkeuksellisen märkiä, mutta ei maa silti voi imeä vettä määräänsä enempää, eikä kosteutta riitä missään ilman sateita.”
Kuivuus on aiheuttanut viljakasvustoihin yleisesti ravinnepuutoksia. Eniten on havaittu mangaanipuutoksia, mutta myös typestä ja rikistä on paikoin puutetta.
Järä pyrkii pelastamaan sen, mitä pelastettavissa on, suorittamalla lisälannoitusta.
”Kuivuuden vuoksi kasvit eivät ole saaneet imettyä ravinteita itseensä. Nyt, kun sateet alkoivat, kävimme heittelemässä pelloille lisälannoitusta, jos se parantaisi viljan laatua edes hieman.”
Heikko viljasato tulee aiheuttamaan nousupainetta viljan hintaan.
”Varsinkin, kun vaikuttaa siltä, ettei muuallakaan Euroopassa ole odotettavissa mitään huippusatoja. Kuivuus ei koettele ainoastaan Suomea”, Järä perustelee.
Jo nyt havaittavissa on pieni kysyntäpiikki.
”Vanha vilja tuntuu liikkuvan ja juuri pari päivää sitten ostajalta tuli sähköpostiin viesti, että nyt olisi kysyntää”, Järä tietää.
Yhtä kuumia alkukesän päiviä on koettu Suomessa viimeksi yli 80 vuotta sitten. Myös tämä on haitannut viljan kehitystä.
”Sanotaan, että vilu viljan kasvattaa. Kun alkukesä on viileää, vilja kasvattaa juuristoa. Nyt tullut lämpösuma sai viljan tähkälle ja se alkoi valmistua. Vähempikin lämpö olisi riittänyt”, Järä toteaa.
Viljelijän näkökulmasta siis myös lämpötilan laskeminen tuli tarpeeseen.
”Nyt toivotaan, että kosteutta ja lämpöä tulisi kohtuullisesti, niin syksyllä olisi edes jotain puitavaa”, Järä sanoo.
