“Kyllä Nälkälänmäessä kasvaa komeita kuusia!” huikkaa pipopäinen mies Vammalan torilla seisovalle Eero Mäkiselle.

Näin totta tosiaan on, ainakin mikäli torin tämänvuotista joulupuuta silmäilee. Se kaadettiin nimittäin torstaina Airi ja Eero Mäkisen pihasta Nälkälänkadulta ja kuljetettiin lavetilla keskustaan toria komistamaan. Siperianpihta on varsin tasapainoinen: korkea ja hoikka, mutta tuuhea.

“Hyvinhän se tänne torille sopii”, tuumaa myös Mäkinen.

82-vuotias Eero Mäkinen on ehtinyt todistaa kuusen kasvun pienestä taimesta komean kokoiseksi puuksi. Mies istutti siperianpihtan kotipihaansa vuonna 1968.

“Kuusi tuli Tyrvään kunnan Myllymaan koululta Vammalan kaupungin Nälkälänmäkeen ja päätyi sieltä Sastamalan kaupungin Vammalan torille”, Mäkinen kertoo joulupuun vaiheista.

Mies työskenteli Myllymaan koululla opettajana ja asui siellä 60-luvulla. Vuonna 1968 hän osti lapsuudenkotinsa ja toi sen pihaan koululta muistona kuusen.

Pihapuu kasvoi sellaisiin mittoihin, että Airi ja Eero Mäkinen alkoivat pelätä ihan talon vieressä seisovan kuusen tuuhean latvan kellahtavan jonkin myrskyn voimasta talon päälle.

“Kesällä päätin tarjota sitä joulupuuksi Sastamalan kaupunginpuutarhuri Suvi Isosäville. Vaihtoehtoja taisi olla muitakin, mutta Suvi totesi että meidän puu on helppo ottaa tästä kyytiin.”

Torstaina paikalle sitten saapui joukko kaupungin työntekijöitä. Mäkinen kertoo, että ensin nosturi nappasi kuusen latvasta kiinni, jotta tyvi saatiin katkaistua.

“Runko katkaistiin noin kolmen metrin korkeudesta, sillä tyvi oli paksu. Ja torilla kuusta lyhennettiin vielä lisää, että vahva runko saatiin sopimaan jalkaan”, mies kertaa.

Puun kaadon ja kuljetuksen Mäkinen kehaisee sujuneen varsin näppärästi.

“Iso kiitos kaupungin miehille ja muille ammattilaisille. Kyllä huomasi, että he eivät olleet asialla ensimmäistä kertaa.”

Tuleeko Eero Mäkisen ikävä kotipihaansa yli 50 vuotta komistamaa puuta?

“No en nyt siitä tiedä”, mies naurahtaa ja jatkaa: “Nyt on paljon valoisampaa, iso kuusi peitti näkyvyyttä sen verran tehokkaasti. Mutta onhan piha ainakin alkuun hieman paljaan näköinen.”

Enemmän kuin itsensä hän uumoilee pikkulintujen ihmettelevän kuusen katoamista. Puun vieressä on nimittäin lintulauta.

“Linnut ovat lennelleet sen ja kuusenoksien välillä. En tiedä mitä mahtavat nyt tuumata, kun kuusta ei enää olekaan.”