Satosen terveiset: Suomen paikka on Natossa – ”Rautaesirippu nousee uudelleen lännen ja Venäjän välille”

Arto Satonen.

Eduskunta saa huhtikuussa käsittelyyn valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa on nyt aika päivittää, koska maailma muuttui Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä. Tasavallan Presidentin sanoin naamiot on riisuttu ja jäljellä on vain sodan kylmät kasvot.

Ukrainan kansa on osoittanut hyvin vahvaa taistelutahtoa Venäjän armeijan brutaalia hyökkäystä kohtaan. Tuhannet siviilit ovat kuitenkin menehtyneet ja miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa ja pakenemaan länteen. Koko läntinen maailma on järkyttynyt ja tekee parhaansa auttaakseen ukrainalaisia. Suomi ottaa myös vastaan Ukrainasta tulevia pakolaisia, toimittaa ja rahoittaa humanitääristä apua Ukrainaan sekä antaa myös aseellista apua Ukrainalle.

Läntinen maailma on asettanut kovat talouspakotteet Venäjälle ja selvästi osoittanut, että Venäjän toimia ei hyväksytä. Samassa yhteydessä Euroopan turvallisuusjärjestys on mennyt uusiksi. Länsi on nyt poikkeuksellisen yhtenäinen. Euroopan Unioni kehittää yhteistä puolustustaan ja Suomi tiivistää puolustusyhteistyötä erityisesti Yhdysvaltain ja Ruotsin, mutta myös Iso-Britannian ja Ranskan kanssa.

Suomen ylin valtiojohto on käynyt keskusteluja keskeisten Nato-maiden johtajien kanssa. Tiedotustilaisuuksissa on kerrottu, että Naton ovi on auki uusille jäsenmaille. Saman viestin olemme kuulleet myös Naton norjalaiselta pääsihteeriltä Jens Stoltenbergilta.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on nojannut tähän asti Nato-kumppanuuteen, kahdenväliseen yhteistyöhön länsimaiden kanssa, EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseen ja Venäjä suhteisiin. Venäjän hyökkäyksen jälkeen kolme ensimmäistä ovat tiivistyneet, mutta neljänneltä on pudonnut pohja pois. Suomen on aika päivittää linjansa ja hakea Nato-jäsenyyttä.

Maailma on ajautumassa siihen, että rautaesirippu nousee uudelleen lännen ja Venäjän välille. Läntinen maailma uskoo demokratiaan, rauhaan, ihmisoikeuksiin ja markkinatalouteen. Venäjän nykyhallinto puolestaan vastustaa demokratiaa, käy hyökkäyssotaa, polkee ihmisoikeuksia ja rajoittaa yritysten toimintaa. On luonnollista, että Suomen paikka on olla yhdessä niiden länsimaiden kanssa, joiden kanssa jaamme yhteisen arvopohjan, kuten Martti Ahtisaari sanoi jo vuosia sitten.

Venäjä ei halua Naton laajenevan ja on siten mahdollista, että Suomeen kohdistetaan esimerkiksi hybridi- tai kyberhyökkäyksiä, jos Suomi päättää hakea Nato-jäsenyyttä joko yksin tai yhdessä Ruotsin kanssa. Tämä uhka on hyvä tunnistaa, mutta sitä ei pidä pelätä. Nato-jäseneksi kannattaa hakeutua juuri siksi, että Naton turvatakuut ovat paras vakuutus pahan päivän varalle.

Kommentointi ei ole käytössä.