Persoona ja keppostelija, mielipiteitä jakava luova taiteen moniottelija. Muun muassa näin kuvaavat Taisto ”Tasi” Toivosta hänen tyttärentyttärensä Tiia Viitanen sekä taidekokoelmatyötä Sastamalan kaupungilla tekevä Kati Juurikka.
Naiset ovat viettäneet viime ajat Tasin töiden parissa, sillä kaikkien edellä mainittujen lisäksi mies oli myös merkittävä puupiirtäjä ja tunnustettu taiteilija. Perjantaina Kulttuuritalo Jaatsilla avautuu kulttuuripalveluiden kesänäyttely Tasan vinossa: Tasi – puupiirtäjä Taisto Toivonen.
”Osa töistä on omalta seinältäni, mutta joukossa on paljon sellaisiakin, joita en ole koskaan nähnyt. Vaari oli tuottelias taiteilija. Kun hänen talonsa tyhjennettiin, teoksia löytyi monesta paikasta”, Viitanen sanoo.
Maanantaina ripustus oli vielä kesken, mutta Kati Juurikan mukaan seinille päätyy lopulta 70-80 työtä. Ne ovat peräisin Tasin läheisten, Sastamalan ja Nokian kaupunkien sekä miltei 15:n eri yksityishenkilön kokoelmista.
Näyttely on läpileikkaava tutkimusmatka tyrvääläiseen työläisperheeseen vuonna 1921 syntyneen ja sittemmin Tampereelle muuttaneen miehen tuotantoon ja tarinaan. Toivosen isä työskenteli rautatieläisenä ja perhe muutti Tyrväältä jo 20-luvun lopulla – ilmeisesti leveämmän leivän perässä.
Piirtämisen nuori Taisto aloitti 15-vuotiaana, mutta toinen maailmansota katkaisi taideopinnot. Harrastus kuitenkin jatkui rintamalla ja kirjekurssina ABC-piirustuskoulussa. Sodan jälkeen mies pääsi ensi yrittämällä Suomen Taideakatemian kouluun opiskellen siellä maalausta ja lisävuoden grafiikkaa.
Työuransa Taisto Toivonen teki palomiehenä. Taiteilijuus yhdistyi työelämään hyvin, sillä vaikka palomiehillä on pitkät työvuorot, on heillä myös pitkät vapaat. Tampereen palolaitoksella vuonna 1951 Tasi kohtasi sittemmin pilapiirtäjänä tunnetun Seppo Syrjän, jonka kanssa koki hengenheimolaisuutta ja ystävystyi.
”Seppo ja Tasi saivat palopäällikön osoittamana itselleen käyttöön vanhan mankelihuoneen, jossa pääsivät taiteen pariin töiden lomassa”, Viitanen ja Juurikka kertovat.
Vapaalla miehet tekivät yhdessä maalausretkiä moottoripyörällä.
Inspiraationsa Tasi ammensi muun muassa elämän raadollisuudesta ja luonnosta, ja työt olivat usein kantaaottavia. Myös tekniikka, puupiirtäminen, valikoitui luonnosta; mies kuvaili luontoa luonnonmateriaalien kautta.
Mutta kunnostautui Toivonen muussakin: hänen kynästään on lähtöisin muun muassa kuvituksia kirjailija Timo K. Mukan romaanien kansiin sekä ex libriksiin, joita Juurikka uumoilee sastamalalaisilla olevan kätköissään merkittävä määrä.
”Meitä lapsenlapsia vaari muisti usein persoonallisilla onnittelukorteilla”, paljastaa Tiia Viitanen.
Keppostelevaa puoltaan Tasi toi esiin niin arkielämässä kuin taiteessaan. Töissään hän käytti oivaltavaa huumoria. Sitä voi havaita esimerkiksi Palosotilaan vapaapäivä -teoksessa, johon Taisto Toivonen on sijoittanut itsensä. Taustalla kaupunki palaa, mutta palosotilas ei hievahda, koska on hänen vapaapäivänsä.
Kuvataiteen lisäksi Toivonen oli fyysisesti lahjakas. Hänen temppukavalkadiinsa kuului kaikki ”vinossa seisomisesta” steppaukseen.
”Jokainen, jonka kanssa olen Tasista jutellut, on vahvistanut tämän tavan seistä vinossa”, vahvistaa Juurikka.
Viitanen muistaa vaarinsa hämmästyttäneen vieraitaan avaamalla ulko-oven käsillään seisten.
Tiia Viitaselle näyttelyprojekti on ollut silmiä avaava. Hän kertoo tunteneensa vaarinsa vanhana miehenä, mutta saaneensa nyt uudenlaisen käsityksen Tasista ja tämän elämän vaiheista.
Yksi kysymys Taisto Toivosen elämästä on kuitenkin vielä selvittämättä: missä sijaitsi miehen kotimökki? Taiteilija on ikuistanut sen herkkään maalaukseen. Kati Juurikka kertoo kuulleensa, että mökki olisi ollut Vihattulanniemen suunnalla.
”Olisikohan lukijoilla tarkempaa tietoa”, naiset kysyvät.
Tasan vinossa: Tasi – puupiirtäjä Taisto Toivonen -näyttely avoinna Kulttuuritalo Jaatsilla 10.6.-14.8. päivittäin klo 12-18 (suljettu juhannuksena 24.-25.6.)
