Digiloikka pudottaa eläkeläiset kelkasta – ”Pankkiasioiden hoito itsenäisesti on tärkeää ihmiselle”

Kuvituskuva: Pixabay.

Olen tutustunut tietotekniikkaan 70-luvulla ja suorittanut kurssinkin. Tietokone oli TAYS:n tiloissa ja kurssilla päästiin katsomaan huoneen kokoista laitetta. Nyt 50 vuotta myöhemmin olen osallisena digiloikassa, ranteessa kohta kai tietokone. Itse vielä jotenkin selviän, mutta miten minua ennen ja myöhemminkin syntyneet, joita on keskuudessamme paljon vielä pitkään? Kaikilla ei ole laitteita, eikä monella tuntemallani edes tekstiviestiosaamista – vain tavallinen puhelin soittamiseen ja vastaamiseen.

Yksi paikallinen pankki sulkee nyt kokonaan palvelupisteensä. Ota siis käyttöösi ”onnen luukun” palvelut tai joudut vaihtamaan pankkia. Itse siirtyisin heti sen pankin asiakkaaksi, joka lupaa pitää palvelupisteensä auki. Mutta myös toinen pankki sulkee kohta ovensa kolmena päivänä viikossa ja vain kahtena voit enää asioida.

Palvelumaksut ovat kai tulleet jäädäkseen. Pankkiin saat viedä rahaa ilmaiseksi, mutta jos haluat kuitin niin maksat siitä. Koskahan kauppoihin ja firmoihin tulee maksu kuitista? Vanhempainyhdistykset kiertävät nämä maksut siirtämällä oman tilin kautta rahat lahjoituksena yhdistyksen tilille. Yksi pienyrittäjä kertoi, että jos vie rahaa yrityksen tilille, pitää tehdä rahahuoltosopimus. Saldotiedon saa sitten, mutta vasta useiden päivien päästä.

Torikeskuksen automaattiin toki voit viedä rahasi ja saat kai kuitin ilmaiseksi. Sekin edellyttää tietoteknistä osaamista. Meillä on vielä pienyrittäjiä jotka eivät tätä hallitse, mutta ovat tärkeitä yrittäjiä kaupungissamme.

”Tämän kaiken me hyväksymme mukisematta”

Henkilöpalvelu maksaa. Ei se ole enää ilmaista, vaikka omia rahojasi ja tietojasi kyselet. Tilitapahtuman kysely palvelupisteessä maksaa 3,40 euroa. Tilin saldokysely maksaa 2,50 euroa. Siis sen summan kirjoittaminen paperille, mikä näkyy tilillä. Noin kolmen sekunnin silmien ja käden liike ja hinta 2,50 euroa. Tämän kaiken me ihmiset hyväksymme mukisematta.

Pankin johto ohjeistaa palvelupisteen työntekijät ohjaamaan asiakkaita uusiin pankkipalveluihin, jotta pankki voisi sulkea viimeisenkin palvelupisteensä. Olen saanut useita palautteita ikäihmisiltä, kuinka heitä on pankin palvelupisteessä suorastaan ojennettu. Annoin näistä tietooni tulleista asiakastilanteista palautetta pankin johdolle, mutta sieltä ei ymmärrystä tullut. Toivoin palautteessani vain keskustelua pankin sisällä siitä, miten palvelupisteen asiakastilanteet hoidetaan niin, etteivät asiakkaat kokisi tulleensa kaltoin kohdelluksi. Heillä pankissa tämä kuulemma osataan, esimiehet ovat itse seuranneet palvelutilanteita.

Kokemus on toista monesta suusta kerrottuna. Etenkin eläkkeiden maksupäivinä moni eläkeläinen haluaa hakea pankista omia rahojaan. Siellä on mukavasti jonoa. Itse kävin viime viikolla ja olin kymmenentenä jonossa. Palautteita on tullut sekä jonossa olleilta, jotka ovat kuunnelleet asiakkaan saamaa ohjeistusta/painostamista että itse asiakkaana olleilta. Ihminen, jolla ei ole älypuhelinta, eikä edes tekstiviestiä käytössä, saa palvelupisteessä kuulla miten hänen tulisi asiat hoitaa nykypäivänä. Automaatilta pitää rahat hakea, maksut ja panot pitää hoitaa näin ja näin. Tietoja pyydettäessä kerrotaan hinnoista.

Koko jonossa oleva joukko ihmisiä kuulee, kuinka osaamaton ja tyhmä ihminen on.

Kaikilla ei ole auttajaa lähellä

2000-luvun työikäiset ja nuoret eivät voi ymmärtää, että pankkiasioiden hoito itsenäisesti on tärkeää ihmiselle omatoimisuuden ja elämän mielekkyyden säilymisessä. Pankkia ei kuulemani mukaan kiinnosta kuinka asiointiliikenne pankkipalveluiden lähelle yli puolella Sastamalan palveluliikenteen asiakkailla ei onnistu juuri aukiolopäivinä. Pankin ohje minulle oli: ”Jos ei pysty hoitamaan pankkiasioitaan niin pitää ottaa avuksi joku sukulainen tai naapuri.”

Mitä tapahtuu muuten toimintakykyiselle ihmiselle, jos joutuu antamaan pankkivaltuudet tunnuksineen toiselle? Kaikilla ei ole myöskään luotettavaa läheistä.

Jukka Moilanen, Ulvilan entinen kaupunginjohtaja kirjoitti Hesarissa samasta asiasta toissa viikolla: ”Asioita pitää jatkossakin pystyä hoitamaan ilman merkittäviä lisäkustannuksia siitä, ettei ole mahdollista perehtyä kaikkiin tietoteknisiin uudistuksiin. Samalla kun kehitetään uusia nykyaikaisia asiointimenetelmiä, pidetään rinnalla mahdollisuus myös perinteiseen asiointiin. Se maksaa, sanotaan. Niin maksaa. Olkoon se osa niitä kustannuksia, joita uudistuksiin liittyy. Aika hoitaa myös tämän melko pikaisesti.”

Leena Virri-Hanhijärvi

Poimintoja

  • Vaari

    Pankkipalvelut ovat todella luisuneet kirjoittajan esittämään malliin. Tietokoneita on ollut kotikäytössä 1980-luvun alusta ja matkapuhelimiakin saman vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Pankkikortit ovat olleet käytössä yli neljäkymmentä vuotta. Minkä ikäisiä olivat tuolloin nämä tänä päivänä kelkasta pudonneet henkilöt? Kuvittelisin, että ihan parhaassa elämän vireessä.
    Vanhoilla päivillä on ymmärretävästi melko hankalaa hypätä kehityksen kyytiin, jos nuo alussa mainitut välineet ovat jostakin syystä jääneet arjen ulkopuolelle. Paluuta vanhaan käteisen ja pankkipalveluiden käyttöön ei yksinkertaisesti ole. Laskujen maksua ja raha-asioiden hoitoa ylipäätään ei juuri helpommin voi suorittaa, kuin näppäillä älypuhelimella.
    On harmillista, että osa eläkeläisistä on jättäytynyt omasta syystään sivuun nykypalveluista. Ymmärrän toki heitäkin. Kaikkia taitoja ei ole ehkä yhdellä kertaa enää mahdollista ottaa hallintaan, mutta yrittänyttä ei laiteta. Ihan hyvällä kehotan vanhempaakin väkeä vielä opettelemaan nykymenoon mukaan. Siinä rahan lisäksi säästää aikaa ja vaivaa, eikä tarvitse norkoilla jonoissa.

Kommentointi ei ole käytössä.