Huittisten kaupunki tiedotti maaliskuussa, että suomalainen Greensky Energy Oy suunnittelee datakeskushanketta Huittisten Korvenkylään.

Parin kuukauden aikana hanke on edennyt ja OAS eli osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kesäkuun 26. päivään asti.

Datakeskuksen asemakaavaa esiteltiin viime viikolla Huittisten kaupungintalolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

Huittisten kaupungin tekninen johtaja Seija Holmi korosti, että hankkeessa ollaan vasta aivan alkuvaiheessa.

“OAS on ollut nähtävillä toukokuun loppupuolelta asti ja siihen on mahdollisuus jättää mielipiteitä koko nähtävilläoloajan.”

Tekninen johtaja painotti, että kyseessä on koko kaupungin kannalta merkittävä hanke, josta halutaan tiedottaa avoimesti.

“Kaikkia osallisia kuulemalla varmistamme, että kaikki hankkeen vaikutukset tulee huomioitua. Datakeskushanke avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta sen toteutuminen edellyttää avointa keskustelua ja vuorovaikutusta.”

Kaupungilla uskotaan, että Huittisiin suunniteltu datakeskus avaa merkittävän mahdollisuuden vahvistaa elinvoimaa, houkutella uusia investointeja ja tukea alueen kestävää kasvua.

Datakeskustarve jatkuvassa kasvussa

Hankkeen taustalla oleva Greensky on kolme vuotta sitten maanomistajien toiveesta perustettu yritys, joka tekee yhteistyötä maata omistavien isojen instituutioiden, metsärahastojen, yritysten, säätiöiden ja pörssiyhtiöiden kanssa.

Huittisten datakeskushankkeessa Greensky toimii kaavoitettavan maa-alueen omistaman Merimieseläkekassan kanssa.

Greensky Energian Timo Kemppaisen mukaan yrityksen tehtävä on löytää maanomistajan puolesta sellaisia sijoittajia, joilla on taloudellinen kyky viedä hankkeita eteenpäin.

“Tarjoamme korkealaatuisia hankkeita investointikohteiksi ja jatkokehitykseen. Olemme rakentaneet laajan investoriportfolion varmistaaksemme oikeantyyppiset toimijat tarjolla oleviin kohteisiin.”

Kemppainen painotti, että datakeskustarve kasvaa järisyttävällä tavalla ja on tullut jo osaksi infrarakennetta.

“Kun kirjaudut verkkopankkiin, selaat sosiaalista mediaa tai otat kuvan ja tallennat sen pilvipalveluun, data ei pyöri vain bittiavaruudessa, vaan sitä säilytetään ja käsitellään fyysisesti datakeskuksissa.”

Datakeskukset koostuvat konsolisaleista joissa on runsaasti palvelimia ja muuta teknistä laitteistoa.

Keskuksissa tallennetaan ja suojataan niin yksityishenkilöiden, yritysten kuin organisaatioidenkin tietoja ja suoritetaan erilaisia toimintoja, kuten hakukoneita.

“Tämän vuoksi näen, että on myös maanpuolustuksellisesta näkökulmasta tärkeää, että datakeskuksia sijoittuu Suomeen”, Kemppainen totesi.

Suunnittelualue pääosin metsätalouskäytössä

Suunnitteluvaiheessa 250 megawatin kokoisen datakeskuksen sijoittuminen Korvenkylään perustuu Huittisissa olevaan Fingridin sähköasemaan.

“Datakeskushankkeessa sähkön saatavuus ja aseman läheisyys tuovat varmuutta ja ovat myös ympäristönäkökulmasta tärkeitä asioita”, Kemppainen sanoi.

Tutkimusten perusteella alue on datakeskushankkeelle erittäin sopiva.

Kaavanlaatija Projoplanin arkkitehti Petri Tuormala kertoi noin 60 hehtaarin kokoisen suunnittelualueen olevan pääosin metsätalouskäytössä.

Kemppainen kertoi datakeskuksen vastaavan tyypillistä teollisuuskiinteistöhanketta.

“Datakeskukset ovat pääosin vähäpäästöistä infrastruktuuria, koska ne eivät tuota savukaasuja, melu on vähäistä ja toiminta tapahtuu pääosin sisätiloissa.”

“Aina kun rakennetaan, ympäristö muuttuu. Merkittävimmän vaikutukset kohdistuvat maisemaan, mutta rakennukset voidaan sovittaa ympäristöön istutuksin ja maaston muotoilulla”, Tuormala täydensi.

Datakeskuksista aiheutuva melu syntyy pääasiassa jäähdytyslaitteista ja ilmanvaihdosta.

“Nämä suunnitellaan niin, että melutasot pysyvät ohjearvojen alapuolella”, Kemppainen sanoi.

Synergiaetua aurinkovoimalahankkeista

Hankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Fingridin sähköasema mahdollistaa sähkönsiirron toteuttamisen ilman laajoja uusia johtokäytäviä.

Kemppainen korosti, että vaikka datakeskushankkeiden kohdalla sähkön riittävyys on herättänyt paljon keskustelua, ei sähkön riittävyyden suhteen tule tulevaisuudessa olemaan murheita.

“Suomessa on tällä hetkellä käynnissä niin paljon energiahankkeita, että tässä pätee kysynnän ja tarjonnan laki.”

Datakeskushankkeen kannalta viereen suunnitteilla olevat aurinkovoimalahankkeet ovat suoranainen onnenpotku.

“Lähienergia on hankkeen kannalta äärettömän tärkeää”, Kemppainen totesi.

Lisäksi datakeskukseen saadaan synergiaetua esimerkiksi alueelle aurinkovoimalaa varten suunniteltuja viheryhteyksiä hyödyntämällä.

“Näin merkittävien hankkeiden suunnittelu kulkee rinta rinnan”, Tuormala sanoi.

Datakeskus voi houkutella Huittisiin myös muita uusia toimijoita

100 megawatin datakeskus työllistää suoraan 50-100 henkilöä, epäsuorasti työllisyysvaikutukset nousevat jopa 500-1000 henkilöön.

Huittisiin suunniteltu yli 200 megawatin voimala voisi siis työllistää suoraan jopa 100-200 henkilöä.

“Rakennusvaiheen aikana työllistämisvaikutukset ympäristöön ovat jättimäiset ja pääsääntöisesti datakeskukset rakennetaan vaiheittain, eli vaikutukset eivät kestä vuotta tai kahta, vaan mahdollisesti 10 tai yli”, Kemppainen maalaili.

Lisäksi datakeskus voi houkutella ympärilleen muita toimijoita, jotka hyötyvät keskuksesta syntyvästä lämmöstä.

“Elintarviketeollisuuden toimijat, kasvihuoneet, kuivaus- ja prosessiteollisuus”, Kemppainen nosti esiin esimerkkejä.

Paikallisilla yrittäjillä tahtotila olla mukana

Datakeskushakkeen kokonaiskustannusarvio on 200-300 miljoonaa euroa. Kemppainen kertoi, että Greensky tapasi rakennushankkeen tiimoilta paikallisia yrittäjiä aiemmin päivällä.

“Heillä oli selvä tahtotila olla mukana.”

Juuri työvoima-asia olikin selvästi yleisöä eniten huolestuttanut aihe. Esiin nousi monta esimerkkiä, jossa paikallisten sijaan töihin tuli työvoimaa kauempaa, pääasiassa ulkomailta.

Kemppaisen mukaan tässä asiassa trendi on rakennusalalla tällä hetkellä erilainen.

“Näissä hankkeissa hintaa enemmän merkitsee aika ja paikalliset toimijat pystyvät pääsääntöisesti nopeampaan aikatauluun. Projektijohto tällaisiin hankkeisiin tulee muualta, mutta urakoitsijat voisivat hyvin olla paikallisia.”

Huittisten kaupungin elinvoimajohtaja Riikka Peippo totesi, että juuri tästä syystä yrittäjät on otettu keskusteluihin mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

“Nämä ovat niin suuria hankkeita, että yrittäjät tarvitsevan mahdollisimman paljon aikaa valmistautumiseen.”

Tieto tuli Facebookista

Kritiikkiä yleisöstä satoi hankkeesta tiedottamiselle.

Jarno Taipale kertoi, että Metsästysseura Paukun 110 jäsenellä oli pärähtänyt vetelät housuun, kun he olivat Facebookista huomanneet seuran majan sijaitsevan suunnittelualueen keskellä.

Lopulta kuitenkin selvisi, että syy tiedottamisen puutteeseen oli varsin inhimillinen, sillä Kemppainen oli metsästysseuran nettisivujen virheellisen tiedon vuoksi tavoitellut asiasta väärää henkilöä.

Kysymyksiä aiheutti myös se, mitä arvioitu 200 henkilön työntekijäjoukko tekee valmiissa datakeskuksessa.

Kemppainen nosti esiin Haminassa olevan Googlen datakeskuksen, jossa työskentelee noin 450 henkilöä.

“Pääasiassa tietokoneinsinöörejä, mutta ihmisiä tarvitaan myös logistiikkaan, vartiointiin ja kunnossapitoon”, hän tiesi.

Myös alueen pienet tiet ja kasvavat liikennemäärät herättivät huolta.

Kemppainen lupasi, että näitäkin asioita tullaan jatkossa käymään tarkemmin läpi.

“Liikenne tulee lisääntymään, se on ihan selvä asia. Nyt on se hetki, kun kaipaamme näistä asioista teiltä lisätietoja, jotta osaamme huomioida ne tulevassa suunnittelussa tarkemmin. Tämä on vasta ensimmäinen tilaisuus ja asiassa ollaan ihan alkumetreillä, joten aiheen tiimoilta tullaan olemaan vielä useasti koolla.”

Kysymykseen, milloin rakentaminen voisi Korvenkylässä alkaa Kemppainen arvioi, että mahdollisesti keväällä 2028.

“Jos kaikki menee niin kuin Strömsössä, niin paras arvioni on, että puolentoista vuoden päästä, tammikuussa 2028.”