Greensky Energy Oy:n suunnittelema datakeskus puhutti viime viikolla Huittisten kaupungintalolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Kuulijakuntaa kiinnostivat muun muassa sähkön riittävyys, melu, ympäristövaikutukset, työpaikat, liikenne ja hukkalämmön hyödyntäminen.

Hankkeen aikataulussa tähyillään jo vuoteen 2028.

Reilut kolmekymmentä datakeskushankkeesta kiinnostunutta kaupunkilaista kokoontui viime viikolla Huittisten kaupungintalolle kuulemaan, missä vaiheessa Greensky Energy Oy:n suunnittelema datakeskus on ja mitä alueelle on suunnitteilla.

Ennen varsinaista keskustelua Projoplan Petri Tuormala kävi läpi hankkeen lähtökohtia, tavoitteita ja tämänhetkistä tilannetta. Sen jälkeen kysymyksiä sateli eri näkökulmista.

Yksi valtakunnallisestikin datakeskuksiin liittyvistä huolenaiheista on sähkön riittävyys ja se, voisivatko uudet suuret sähkönkuluttajat nostaa kuluttajien sähkön hintaa.

Huittislaisille Kemppainen ja Greensky Energyn Timo Kemppainen vakuutti, ettei datakeskuksen uskota muodostavan tähän merkittävää ongelmaa.

”Toki yksittäisiä, korkeamman hintapiikin hetkiä voi tulla tulevaisuudessakin. Kuten viime talvenakin, kun yhteen hetkeen osui tietynlainen pakkanen, tuulivoima oli nurin ja ydinvoimalassa huoltokatko. Siinä kohdassa sillä ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta hintaan, onko Suomessa datakeskuksia vai ei, vaan hintaan vaikuttavat muut asiat”, Kemppainen sanoi.

Ympäristövaikutuksista useita kysymyksiä

Yleisö halusi tietää myös, miten äänekäs datakeskus on. Kemppaisen mukaan laitoksesta tullaan tekemään erillinen meluselvitys.

”Datakeskus vastaa perinteistä teollisuuslaitosta, jossa on ilmastointilaitteet. Meluhaittojen pitäisi pysyä samalla tasolla.”

Samalla esille nousivat mahdolliset valohaitat.

”Käsitykseni mukaan valosaastetta ei tämän tyyppisistä laitoksista tule, sillä ne on rakennettu niin, ettei valo pääse seinien ulkopuolelle, vaikka sitä sisällä onkin”, Kemppainen vastasi.

Datakeskuksen vaikutuksista lintuihin ja muihin eläimiin ei tilaisuudessa ollut tarjolla yhtä tarkkoja vastauksia.

Tuormala muistutti, että datakeskukset ovat vielä suhteellisen nuoria laitoksia, joten pitkän aikavälin vaikutuksista ei ole saatavilla runsaasti tutkimustietoa.

Kemppaisen mukaan laitosta voi ympäristövaikutustenkin näkökulmasta verrata osin teollisuusvarastoon.

Hankaanmaan asemakaavaluonnoksessa datakeskukselle on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alue. Kaava mahdollistaisi datakeskusrakennuksen lisäksi sitä palvelevia rakennuksia ja laitteita sekä datakeskuksen sivuvirtoja hyödyntäviä teollisuus- ja tuotantolaitoksia.

Suvisuon reuna on puolestaan osoitettu suojelualueeksi. Kaavamääräyksissä on huomioitu myös muun muassa hulevesien hallinta ja maansiirtotarpeen minimointi.

Työllisyysvaikutuksia Huittisiin?

Työllisyysvaikutukset nousivat esiin jo aiemmissa datakeskusta koskevissa keskusteluissa. Yleisöstä epäiltiin, ettei suuri hanke välttämättä toisi paikallisille yrityksille töitä.

Kemppaisen mukaan varsinkin rakennusvaiheessa paikallista osaamista kuitenkin pyritään hyödyntämään.

”Totuus on kuitenkin se, että nämä ovat isoja hankkeita, joten esimerkiksi maanrakennuksessa yrittäjien olisi hyvä tehdä yhteistyötä ja tarjota yhteistä kokonaisuutta.”

Datakeskus tarvitsee työntekijöitä myös valmistumisen jälkeen. Jatkuvaa työvoiman tarvetta on muun muassa sähköalan osaajille, laitosmiehille, insinööreille ja vartiointiin.

Kemppainen nosti esimerkiksi Haminan, jossa datakeskuksen rakentaminen on jatkunut vaihe vaiheelta jo 15 vuoden ajan.

Tämä on hänen mukaansa näkynyt myös paikkakunnalla laajemmin. Rakennusalan työntekijöitä on muuttanut perheineen paikkakunnalle, ja asuntojen hinnat ovat nousseet.

Kaikkea datakeskuksen tarvitsemaa osaamista Suomesta ei kuitenkaan tällä hetkellä löydy. Yleisöstä esitettiinkin ajatus, että tarvittavia työntekijöitä voitaisiin ensin kouluttaa ja rakentaminen aloittaa vasta sen jälkeen.

Kemppainen näkee aikataulussa kuitenkin kiireen.

”Tilanne on se, että nämä kapasiteettimarkkinat jaetaan kahden vuoden aikana. Jos me jäämme nyt odottamaan, joku muu ottaa ne.”

Yhteiskunta rakentuu datakeskusten varaan

Tilaisuudessa kyseenalaistettiin, kuinka tarpeellisia datakeskukset lopulta ovat.

Kemppainen muistutti datankäsittelyn olevan nykyisin mukana lähes kaikessa yhteiskunnan toiminnassa.

”Kun avaat kännykän, niin jossain konesalissa alkaa pyöriä. Kylmä tosiasia on, että yhteiskunta on rakentunut sen varaan, että konesalit toimivat.”

Kysymyksiä herätti myös datakeskuksen hukkalämpö. Tuormalan mukaan datakeskuksista saatava lämpö on noin 35–60-asteista, joten se ei sellaisenaan riitä kaukolämmön tarpeisiin.

”Toivomme, että se pystytään hyödyntämään ilman, että lämpötilaa tarvitsisi nostaa missään prosessin vaiheessa.”

Hankkeen tavoitteena onkin selvittää, miten syntyvää lämpöä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Lisää liikennettä Korvenkyläntielle

Myös liikennejärjestelyt kiinnostivat yleisöä. Korvenkyläntiellä liikenteen arvioidaan lisääntyvän rakennusvaiheen aikana jonkin verran.

”Korvenkyläntiellä on kuitenkin yleisesti vilkas liikenne ja hanke tulee nostamaan sitä vain 8–9 prosenttia rakentamisen aikana”, Kemppainen arvioi.

Liikenteen lisääntyminen tullaan huomioimaan esimerkiksi tien leveydessä.

Muutaman asukkaan omistuksessa oleva Hankaanmaantie siirtyisi datakeskuksen toteutuessa hankkeen vastuulle. Datakeskus vastaisi tien tarvitsemasta rakentamisesta sekä sen hoidosta ja ylläpidosta.

Hankkeen sijoittumiseen Hankaanmaalle ovat vaikuttaneet muun muassa energiainfrastruktuurin läheisyys, metsätieverkosto ja mahdollisuus saada käyttöön laaja yhtenäinen alue. Toteutuessaan datakeskus muodostaisi viereisten aurinkovoimalahankkeiden kanssa alueelle energia- ja vihreän siirtymän toimintojen keskittymän.

Entä sitten, kun toiminta loppuu?

Yleisössä nousi esiin myös huoli siitä, mitä tapahtuisi, jos datakeskuksen toiminta jostain syystä päättyisi.

Tuormalan mukaan kyse ei ole lyhytikäisestä rakennuksesta.

”Keskusten käyttöikä on pitkä ja ulkokuori kestää helposti sata vuotta.”

Tekniikka rakennuksen sisällä sen sijaan muuttuu nopeammin.

”Komponentteja sisäpuolella vaihdetaan tiuhaan tahtiin noin viiden vuoden välein”, Tuormala tietää.

Kaavaluonnos on parhaillaan julkisesti nähtävillä. Hankaanmaan teollisuusalueen asemakaavaluonnoksesta voi jättää palautetta 9. lokakuuta asti.

Jos suunnittelu ja tarvittavat prosessit etenevät tavoitteiden mukaisesti, rakentamisen valmistelussa voidaan päästä jo lähivuosina konkreettisiin vaiheisiin.

”Greensky Energyllä toivotaan, että rakentaminen voisi olla käynnissä vuonna 2028, mahdollisesti kuokka voitaisiin saada maahan jo ensi vuoden lopulla.”