Aarnontie 15:ssa sijaitsevan kerrostalon edustalla on koolla pienimuotoinen parlamentti. Puheenaiheena asumiskustannukset. Asuminen 28 huoneistoa käsittävässä Narvantantereessa on ollut Tapani Koskisen, Erkki Pajarin ja Sirpa Pihlavan mukaan suhteellisen edullista, mutta nyt energiakuluihin on tiedossa nousua. Se harmittaa.
”Kaukolämpöä on pitkään markkinoitu halpana energiamuotona, mutta nyt meille on tulossa jo toinen korotus lyhyen ajan sisään”, Pajari puuskahtaa.
Kuinka paljon kaukolämmön hinta sitten nousee?
”Rutosti”, Pajari vastaa.
Tapani Koskista ottaa päähän myös se, että tieto kustannusten noususta tulee melko lyhyellä varoitusajalla.
”Näitä korotuksia ei ole pystynyt ennakoimaan lainkaan. Uusin korotus tulee voimaan jo 1. lokakuuta. Onneksi hallituksemme kokous oli juuri, ja saimme sentään tiedon tulevaan yhtiökokoukseen mennessä”, Koskinen sanoo.
Narvantantereen isännöitsijä Kari Kaaja huomauttaa kaukolämmön hinnoittelun olleen vuosikaudet melko tasaista. Siksikin kaksi korotusta vuoden sisään – tammikuussa ja lokakuussa – tuntuvat monissa taloyhtiössä yllättäviltä.
Tammikuussa kaukolämmön hinta nousi noin 21 prosenttia ja lokakuun alusta tulee toinen 24,7 prosentin korotus.
Miten hinnannousu vaikuttaa huoneistokohtaisiin maksuihin ja vastikkeisiin, riippuu Kaajan mukaan tietysti talon koosta ja energiatehokkuudesta, mutta esimerkiksi Narvantantereen kaltaisessa vanhemmassa talossa korotus on tuntuva.
”Tämän talon asukkaille yksi megawattitunti energiaa perusmaksuineen kustansi 2022 vuonna 93,08 euroa. Ensi vuonna hintalappu on 130,82 euroa megawattitunnista”, Kaaja sanoo.
Tapani Koskinen, Erkki Pajari ja Sirpa Pihlava tuumaavat, että varsinkin pienituloisia eläkeläisiä kaukolämmön hinnannousu kurittaa.
”Kaikki muukin on kallistunut: jätemaksut, vesi ja ruoka”, he miettivät.
Pajari toteaa oman yhtiövastikkeensa nousevan ensi vuonna lähes 30 eurolla.
Taloyhtiössä on viime päivinä puhuttu jopa energiamuodon vaihtamisesta.
”Mitä pikemmin, sen parempi. Eiköhän ruveta valmistelemaan maalämpöön siirtymistä”, Koskinen sanoo.
Sota nostanut puuhakkeen hintaa
Sastamalan Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Jari Viitanen on kaukolämmön hinnan muutoksista pahoillaan ja painottaa, että korotuksia tehdään olosuhteiden pakosta. Sastamalan Lämmön ostaman kaukolämpöenergian hinta on noussut jo useampana vuonna peräkkäin – ja syynä on Venäjän Ukrainassa aloittama sota.
”Vallitseva maailmantilanne on nostanut puuhakkeen ja kevyen polttoöljyn hintaa merkittävästi, minkä vuoksi joudumme energiamaksua nostamaan”, Viitanen sanoo.
Sastamalan Lämpö omistaa Vammalan alueen kaukolämpöverkon, eli 35 kilometrin verran putkistoa, joka risteilee Lousajan ja Vinkin välisellä alueella keskustassa ja sen tuntumassa. Tämän putkiston kautta välittyvän energian se puolestaan ostaa Adven Oy:ltä, joka polttaa haketta muun muassa Sastamalan Vaneritehtaan liepeillä sijaitsevassa laitoksessaan.
Jari Viitanen kertoo Sastamalan Lämmön tehneen viime vuonna tappiota yli puoli miljoonaa euroa. Siksikin kaukolämpömaksuja on pakko nostaa.
”Kaupungin tytäryhtiönä emme tavoittele suurta voittoa, mutta toimintamme on katettava kaikki siitä aiheutuvat kulut”, hän toteaa.
Viitasen mukaan kaukolämmön hinta on noussut myös monissa muissa alan yhtiössä. Sastamalan Lämmön energiamaksu on lokakuun alusta 92,82 euroa megawattitunnilta. Leppäkoski Hämeenkyrön vastaava hinta on tammikuussa ollut 96,75 euroa ja Lempäälän Lämpö Oy:n kesäkuussa 98,64 euroa. Hintojen päälle tulee vielä kuluja ”energiansiirrosta”.
Viitanen antaa esimerkkejä hintojen nousun vaikutuksesta yleisellä tasolla. Lokakuun alussa voimaan tuleva 24,7 prosentin korotus rokottaa omakotiasujan kukkaroa 27,6 euroa kuukaudessa. Rivitaloyhtiölle kuukausittaisia kuluja tulee noin 230 euroa lisää. Suuressa kerrostalossa asuville yhteensä noin 920 euroa.
Esimerkit pohjautuvat niin sanottuihin tyyppitaloihin. Viitasen mukaan Sastamalassa ei esimerkin mukaisia suuria kerrostaloja ole kuin muutama.
”Täällä taloyhtiöiden kulut kasvavat keskimäärin jotakin tuon rivitalon ja mainitun kerrostalon väliltä.”
”Nykytilanne on tilapäinen”
Sastamalan kaupungin tekninen johtaja Kimmo Toukoniemi kertaa Advenin investoineen aikanaan isosti paikkakunnan energiatuotantoon, joten kaupungin tytäryhtiö teki sen kanssa pitkän sopimuksen.
”Sopimus on kuitenkin päättymässä vuonna 2026, ja mietimme tietenkin, mistä Sastamalan Lämpö energiaa jatkossa ostaa”, Toukoniemi sanoo.
Toukoniemi ja Viitanen uskovat kaukolämmön hinnan tippuvan vielä tulevaisuudessa. Joko uuden sopimuksen myötä tai viimeistään silloin, kun sota Euroopassa loppuu.
”Kaukolämpö on pitkään ollut asiakkaille edullinen ja huoltovapaa, perustamiskuluiltaan alhainen energiamuoto. Nykytilanne on poikkeuksellinen ja tilapäinen”, Viitanen vakuuttaa.
Sastamalan Lämpö:
- Sastamalan kaupungin tytäryhtiö
- Omistaa runkoverkkoa Vammalassa 35 kilometrin verran.
- Asiakkaita 220, julkisia kiinteistöjä, rivitaloja, melkein kaikki keskustan kerrostalot, kaupungin omat vuokratalot ja neljä omakotitaloa.
- Ostaa ainakin vuoteen 2026 saakka energiaa Adven Oy:ltä, jolla on lämpölaitos Vanerikadulla ja pieni laitos Vinkissä.
- Tiesitkö? Sastamalan Pehulassa kaukolämpöverkon omistaa sitä tuottava Adven, ei Sastamalan Lämpö.
