Suurpedot – erityisesti sudet, olivat puheenaiheena maanantaina Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvisen piipahtaessa Huittisissa.

Satakunnassa koetaan, että suurpetotilanne vaikeutuu vuosi vuodelta. Esimerkiksi suurpetojen pihakäynnit ovat jo arkipäivää ja pedot tappavat karjaa ja perinteinen kaukohakuisten koirien käyttö esimerkiksi hirven metsästyksessä on käymässä mahdottomaksi susien tappaessa koiria.

Suomen metsästäjäliiton Satakunnan piiristä todetaan, että suurpetojen metsästys on käynyt mahdottomaksi oikeuslaitoksen kaataessa suurpetojen metsästyksen poikkeusluvat. Metsästäjäliiton mukaan on selkeitä näyttöjä siitä, että suurpetojen ihmis- ja koira-arkuus on heikentynyt.

Koirat hyökkäysten kohteena

Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piirin varapuheenjohtaja Timo Mäkelän mukaan koirille tapahtuvat susivahingot ovat nelinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana.

”Satakunnassa saamme päivittäin viestiä, että susi on purrut koiraa ja pahimmassa tapauksessa koira on menehtynyt yhteenotossa. Pelkomme on, että mikäli tilanteelle ei pian tehdä jotain, on vain ajan kysymys, milloin tulee tapahtumaan jotain vielä ikävämpää”, Mäkelä totesi Kurviselle.

Mäkelä korosti, ettei liiton tavoite missään tapauksessa ole susikannan hävittäminen, vaan etteivät sudet kulkisi ihmisten pihoilla ja toreilla kuin kulkukoirat.

”Tällä alueella alkaa olla myös eettisesti epäilyttävää kasvattaa lampaita, sillä sitten tulevat sudet ja syövät koko lauman. Mielestäni on todella sääli, jos joltain menee elinkeino sen takia, että susihyökkäyksiä ei saada kuriin. Pelkät sähköaidat eivät tässä asiassa auta.”

Lieveilmiöitä jos koirien käyttö loppuu

Metsästäjäliiton tavoite on, että suden kannanhoidollinen metsästys aloitetaan mahdollisimman pian.

Metsästäjäliitto on asettanut akuuteimmaksi asiakseen koiran kanssa metsästämiseen liittyvien olosuhteiden parantamisen ja suomalaisen koirametsästyskulttuurin turvaamisen.

Porilainen Timo Lähdekorpi muistutti kansanedustajaa lieveilmiöistä, jota koiran käytön lopettamisesta voi seurata.

”Meillä on tässä myös sellainen toinen haaste käsillä kuin metsissä juoksevat ja räjähdysmäisesti lisääntyvät villisiat. Ilman koiria niiden metsästys tulee olemaan täysin mahdotonta.”

”Lisäksi pidämme tärkeänä, että häirikkösusien poistamista pitäisi nopeuttaa. Poliisilla pitäisi olla oikeus antaa lupa henkeä ja terveyttä uhkaavan yksilön lopettamiseen, pelkät karkotuspäätökset eivät kovin pitkään kanna”, Mäkelä totesi.

Susikeskustelua käydään koko Suomessa

Kansanedustaja Kurvinen totesi suurpeto-teeman olevan itselleen tuttu. Susikeskustelua käydään hänen mukaansa kaikkialla Suomessa poronhoitoaluetta lukuun ottamatta.

”Täällä Satakunnassa olemme kieltämättä sellaisessa hot spotissa. Metsät ovat pieniä ja pellot suuria sekä asutus tiheää, joten havaintoja tehdään varmasti senkin vuoksi enemmän.”

Kurvinen myönsi, että asiaa on yritetty ratkaista jo pitkään. Jonkinlaista valoa tunnelin päässä on kuitenkin myös nähtävillä.

”Meillä on Suomessa oikeastaan kaksi raidetta, joita pitkin asiaa voidaan viedä eteenpäin. Voimme odottaa, että EU:n luontodirektiiviä muutetaan, mikä on pitkä tie, sillä direktiivin muuttaminen vaatii yksimielisyyden. Tosin vastaavia ongelmia on nyt myös esimerkiksi Ranskassa, minkä vuoksi uskon, että asiaa on pakko alkaa käsitellä tehokkaasti.”

Toinen vaihtoehto on tehdä kansallinen päätös tulkita luontodirektiiviä samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa.

Myös Kurvinen oli metsästäjien kanssa yhtä mieltä, että kannanhoidollinen metsästys on ainut vaihtoehto susiongelman ratkaisemiseen.

”Metsästyksen kautta varmasti myös terve kunnioitus ihmistä kohtaan palautuisi”, hän uskoo.

Luotettavat kanta-arviot tärkeää tietoa

Köyliöläinen Timo Kaunisto painotti, että susitilanne on ylittänyt ihmisten sietokyvyn, sillä sudet kulkevat pihoissa jo päivittäin.

”Susien kannanhoitoon pitäisi asettaa faktoihin perustuvat määrät samalla tavalla kuin esimerkiksi hirvillä”, hän ehdotti.

Tärkeää olisi saada myös luotettava kanta-arvio ja tiedot laumojen liikkeistä.

”Laskentaan voisivat osallistua muutkin tahot kuin metsästäjät”, Mäkelä sanoi.

Metsästäjien mielestä susien kaatoluvat pitäisi saada riistakeskukselta ja työnjaon poliisin ja riistakeskuksen välillä selkeämpää.

”Silloin ne eivät perustuisi yksittäisten tuomareiden henkilökohtaisiin mielipiteisiin.”

”Paikallisella poliisilla tulisi olla oikeus tehdä päätös häiriösuden karkottamisesta, jotta ne päätökset saataisiin tämänhetkistä huomattavasti nopeammiksi. Tällä hetkellä luvan saaminen voi kestää kuusi tuntia ja tilanne on silloin jo ohi”, metsästäjät jatkoivat.