Suomen talous kasvaa nyt selvästi nopeammin kuin Euroopassa keskimäärin. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä Suomen talous kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja vuodentakaiseen verrattuna Suomen talous kasvoi jopa 2,5 prosenttia. Euroopan Unionin kasvun keskiarvo jäi huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttiin. Suomen talouskasvu oli siis huhti-kesäkuussa tuplasti enemmän kuin EU-alueella keskimäärin. Muita hyvässä kasvussa olevia Euroopan maita ovat tällä hetkellä Irlanti, Liettua ja Ruotsi.

Talouskasvun on toki jo aikakin tulla. Suomella on takana 17 laihaa vuotta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Sen jälkeen Suomen talous ei ole käytännössä kasvanut lainkaan ja todennäköisesti vasta tämän vuoden aikana ylitetään finanssikriisiä edeltänyt elintaso. Kansalaisten ostovoima romahti korona-aikana 6 prosenttia ja viimeisten vuosien aikana sitä on kurottu kiinni ja siinäkin päästään kohta plussan puolelle. Ostovoiman kasvu näkyy jo pankkien luottokorttidatassa, vaikka kuluttajien luottamus onkin vielä melko alhaista.

Orpon hallituksen prioriteetti on koko ajan ollut talouskasvun aikaansaaminen. Siihen on tähdätty tekemällä uudistuksia työmarkkinoilla, verotuksessa ja luvituksessa. Toimintaympäristö on ollut hankala, koska Ukrainan sota, lähi-idän kriisi ja Trumpin tullit ovat heikentäneet Suomen talouskasvua. Johdonmukainen työ kilpailukyvyn parantamiseksi alkaa nyt tuottaa tuloksia.

Heikosta kansainvälisestä suhdanteesta huolimatta Suomen vienti kasvoi vuonna 2025 3 prosenttia ja kasvu jatkuu koko ajan. Vientiä vetää ylöspäin erityisesti Teknologiateollisuus, puolustusteollisuus ja meriklusteri. Vienti vetää viiveellä kasvuun myös kotimarkkinoita. Työllisyyden kasvua seuraa talouskasvua aina viiveellä, mutta realisoitunee viimeistään ensi vuoden aikana.

Sastamalassa Suomen talouden käänne näkyy hyvin selvästi. Teollisia investointeja on käynnissä ennätysmäärä. Tämä näkyy jo katukuvassakin, koska isoja laajennuksia tehdään. Useat tehtaat hankkivat myös uusia koneita ja lisäävät siten kapasiteettia. Erityisen hyvin menee niillä yrityksillä, jotka hyötyvät puolustusteollisuuden noususta, meriklusterin tai kaivosteollisuuden kasvusta. Ilahduttavasti investointeja tehdään kuitenkin myös kotimarkkinoille, kuten Pyymäen leipomon laajennus. Investoinnit näkyvät myös työllisyydessä. Paikalliset yrittäjät ovatkin jo huolissaan työvoiman saatavuudesta ja siitä pystyykö ammatillinen koulutus vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Sastamala kulkee monessa muussakin asiassa positiiviseen suuntaan. Merkittävistä investoinneista huolimatta Sastamalan kaupunki teki viime vuonna 4,7 miljoonan euron ylijäämän. On tärkeää, että on puskuria pahan päivän varalle. Asuntokauppa on myös Sastamalassa pärjännyt paljon maan keskiarvoa paremmin. Sitä on avittanut hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien, sekä viihtyisän asuinympäristön lisäksi Tampereen seutua selvästi edullisemmat hinnat ja etätyön lisääntyminen. Yhä useampi voi valita asuinpaikkansa työpaikan sijainnista riippumatta ja siinä kilpailuissa Sastamala pärjää. Silti on erittäin tärkeää, että työpaikkoja syntyy myös Sastamalaan ja juuri siksi teollisuuden kova veto on erinomainen asia.