Sudenmetsästyksen alueellinen tilanne tulevan talven osalta on selvitetty.
”Riistakeskus esittää Alueviestin levikkialueella suden kiintiömetsästystä kolmella alueella. Esitettävillä alueilla voitaisiin metsästää yhteensä 20 sutta”, kertoo Sastamalan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja suurpetoyhdyshenkilö Pekka Lahdenperä.
Sutta on lain mukaan mahdollista metsästää 1.12.2026-10.2.2027 välisenä aikana. Metsästykseen ovat oikeutettuja kaikki kiintiöalueen metsästysoikeuden haltijat, eli käytännössä metsästysseurat.
”Riistakeskus kouluttaa metsästäjät ennen jahdin alkua”, mainitsee Lahdenperä.
Maa- ja Metsätalousministeriö antaa marraskuussa asetuksen suden kiintiömetsästyksestä.
”Asetuksen pohjana on Riistakeskuksen edellä mainittu esitys. Annettava asetus lopullisesti varmistaa kiintiöalueet ja niissä kaadettavaksi suunniteltujen susien määrän”, Lahdenperä painottaa.
Mikäli Riistakeskuksen esitys toteutuu, niin kiintiöalueet ja suunnitellut susien kaatomäärät jakautuvat seuraavasti; Stormin perhelauma kuusi susiyksilöä, Keikyän perhelauma kuusi susiyksilöä ja Punkalaitumen perhelauma kahdeksan susiyksilöä.
”Kiintiöalueet määräytyvät pääosin susien reviirijaon mukaisesti ja ovat laajoja kattaen useamman kunnan ja metsästysseuran alueita. Metsästyksellä pyritään poistamaan kokonainen lauma tai susipari. Tämän on todettu parhaiten soveltuvan elinvoimaisen susikannan hoitoon”, perustelee Lahdenperä.
Mitä susirintamalta on viime aikoina kuulunut?
”Susihavainnot ovat lisääntyneet nyt kun pellot on puitu, puiden lehdet putoilleet ja aluskasvillisuus laonnut. Havaintoja kirjataan alueelta kattavasti, lähes päivittäin. Myöskään kotieläinvahingoilta ei ole säästytty, kuten olemme lehdistä alkusyksynä lukeneet. Positiivisena asiana näen, että suurpetojen virka-aputehtävät (SRVA) viranomaisille ovat vähentyneet kuluvana vuonna”, selvittää Pekka Lahdenperä.
Kiikassa riistakameraan kesällä tallentunut neljän suden pentue herätti laajaa kiinnostusta ja pentueen vaiheita on jääty pohtimaan. Onko niistä tehty havaintoja?
”Pennuista ei ole Riistanhoitoyhdistyksen tietoon tullut tuon kesäkuun jälkeen Kiikasta tai sen lähialueelta havaintoja. Tämän jälkeen on pentuehavaintoja tehty Suodenniemen ja Hämeenkyrön Vesajärven rajalta. Epäilen, että pennut saattavat olla ns. Vesajärven parin tai jopa Lavian alueen susien pentuja, jotka vain vierailivat Kiikassa”, pohtii Lahdenperä.
”Uskoisin, että tämäkin asia varmistuu, kun lumipeitteestä saadaan jälkihavaintoja ja mahdolliset DNA-näytteet. Pentuja opetetaan saalistamaan näin syksyllä ennen susien itsenäistymistä ja mahdollista laumasta poistoa”, Lahdenperä kertoo.
Sudenmetsästys nostattaa tunteita, kuten susiaihe muutenkin. Ääripäiden välillä on joukko, joka suhtautuu asiaan maalaisjärkisen maltillisesti. Susia ei ole tarkoitus hävittää Suomen metsistä, vaan suureksi kasvanutta kantaa halutaan saada kuriin.
”Itse olen vakuuttunut siitä, ettei hallittu ja tarkoin kohdennettu metsästys vaaranna Suomen susikantaa. Metsästyksellä myös vastataan ihmisten turvallisuus- ja vahinkohuoliin sekä ylläpidetään petojen ihmisarkuutta”, Lahdenperä tähdentää.
Luonnonvarakeskus (LUKE) viranomaisena pitää huolta, että susikantaa ei metsästetä vuosittain liikaa. Riistakeskus ja MMM nojaaavat päätöksissään LUKE:n atamiin tietoihin.
”Olen itse nähnyt, kuinka tarkkaan muun muassa Riistakeskus harkitsee ja punnitsee mille alueille ja millä perusteilla kaatokiintiöitä esitetään. Metsästäjät ovat vuosikymmeniä hoitaneet hirvieläinkantoja vastuullisesti, ei suurpetojen metsästys tee tästä poikkeusta”, Lahdenperä korostaa.
Susi kuten muutkin suurpedot kuuluvat luontoomme, tämän asian metsästäjätkin Lahdenperän mukaan ehdottomasti allekirjoittavat.
LUKE antoi suden kanta-arvion keväällä. Kanta näyttää edelleen elinvoimaiselta, viime vuonna tapahtuneesta metsästyksestä huolimatta. Suomen susikanta on pakkautunut pääosin Länsi-Suomeen, ja se aiheuttaa ongelmia.
”Täällä on useita lähekkäisiä laumoja, joiden reviirit menevät ajoittain päällekkäin, ja tiheästä asutuksesta johtuen pihavierailut ovat yleisiä. Suden pääruoka peura- ja kauriskannat ovat vähentyneet merkittävästi. Toivottavasti kotieläinvahingoilta säästyttäisiin luonnonravinnon vähetessä”, Lahdenperä toteaa.
Riistanhoitoyhdistysten näkemyksen mukaan alueella on myös susia, joita ei ole huomioitu kevään kanta-arviossa.
”Tulevana talvena on tärkeää panostaa havaintojen kattavaan kirjaukseen sekä DNA-näytteiden eli sudenkakkojen keräämiseen. Näillä toimilla saadaan mahdollisimman laaja kanta-arvio. Todettakoon myös, että Sastamalan pohjoispuolella susihavainnot ovat kasvaneet vuoden aikana merkittävästi.”
Alueen Riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilöt ottavat vastaan ja tarkistavat suurpetohavainnot, jotka kirjataan LUKE:n TASSU-järjestelmään.
”TASSU:n havaintomerkinnöillä on suuri merkitys paikallisesti muun muassa viranomaisten koulukuljetuspäätöksissä ja mahdollisissa SRVA-tehtävissä”, Lahdenperä muistuttaa.
Ensi viikonloppuna käynnistyy hirvijahti.
”Seuramme metsästävät hirviä koirilla ja peuraakin ajattamalla, niin koiravahinkoriski on melkoinen koko alueellamme. Toivottavasti saamme hirvi- ja peurakannat pidettyä edelleen säällisellä tasolla emmekä menetä yhtään metsästyskoiraa susien suuhun”, Lahdenperä toivoo.
