Satosen terveiset eduskunnasta: “Pirkanmaalla koronakriisissä edessä ratkaisevat viikot”

Arto Satonen.

Pirkanmaalla korona-kriisissä on edessä ratkaisevat viikot. Seuraavat 2-3 viikkoa näyttävät kuinka hyvin Pirkanmaalla onnistutaan koronan leviäminen estämään. Sen vuoksi juuri nyt on erittäin tärkeää välttää kontakteja, pitää huoli etäisyydestä ja jaksaa yhdessä taistella tautia vastaan.

Koronan vuoksi Suomessa ja koko maailmassa on jouduttu poikkeuksellisiin toimiin. Uudenmaan eristäminen, ravintoloiden ja kahviloiden sulkeminen, sekä kaikkien kokoontumisten estäminen ovat toimia, joita ei ole rauhan aikana nähty. Suurimmalle osalle suomalaisista tämä kokemus on ensimmäinen ja toivottavasti sellaiseksi jääkin. Kovat toimet ovat kuitenkin välttämättömiä, koska korona on herkästi leviävä, näkymätön vaara.

Suomen strategia koronan torjumisessa perustuu siihen, että taudin leviämistä saadaan rajoitettua, jotta terveydenhoito pystyy hoitamaan sairastuneet ja erityisesti tehohoitopaikkojen kapasiteetti riittää. Nyt tuleekin antaa täysi tuki terveydenhoidon ammattilaisille ja viranomaisille, jotka etulinjassa koronaa vastaan taistelevat ja tietenkin hoitavat myös muiden sairauksien vuoksi hoitoa tarvitsevia potilaita.

Asia numero yksi on siis koronan leviämisen estäminen. Samaan aikaan on kuitenkin kyettävä löytämään keinot myös koronan aiheuttamiin taloudellisiin ongelmiin. Kun maa pysähtyy ja raha lakkaa kiertämistä, niin ongelmat ovat välittömät. Ensimmäisinä vaikeuksissa ovat pienet palveluyritykset, joilta katoavat asiakkaat ja siten kassavirta. Tämä näkyy jo Sastamalassakin.

Monilla ihmisillä on mielessä 90-luvun lama, joka johti konkurssiaaltoon, massatyöttömyyteen ja jopa itsemurhiin. Tämä ei saa toistua. Sen vuoksi tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia niiden ihmisten ja yritysten tukemiseksi. Ravintoloiden ja kahviloiden osalta eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti sulkemispäätöksen yhteydessä kompensaatiota yrittäjille taloudellisesta menetyksestä. Moni muukin ala on käytännössä samassa tilanteessa, vaikka joillakin aloilla liikevaihto on koronan vuoksi myös kasvanut.

Talouden ja toimeentulon eteen on toki jo tehty päätöksiä. Lomauttaa voi nopeammin ja lomautettu saa lomautuskorvauksen nopeammin ja ilman omavastuuaikaa. Business Finlandille on myönnetty 700 miljoonaa euroa yritysten tukemiseen, jota voivat hakea kaikki osakeyhtiöt. Toiminimiyhtiöille on ELY:n kautta myönnetty 300 miljoonaa euroa samaan tarkoitukseen. Finnveran takausvaltuuksia on lisätty merkittävästi, pankkien liikkumavaraa suurennettu, sekä verojen ja eläkemaksujen maksuaikoja pidennetty.

Vieläkin enemmän on tehtävä, jotta palveluyritykset selviävät ja suomalaiset vientiyritykset ovat kilpailukykyisiä, kun maailmanmarkkinat koronakriisin jälkeen aukeavat. Ruotsissa päätettiin palauttaa yritysten alkuvuonna maksamat arvonlisäverot takaisin. Se olisi konkreettinen tehotoimi myös Suomessa, eikä vaatisi mitään byrokratiaa.

Kriisin keskellä tärkeintä on kuitenkin katsoa eteenpäin ja asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Ikäihmisiltä kuultua viisautta on se, että tämä kaikki on vielä pientä siihen verrattuna mitä he ovat elämänsä aikana kokeneet. Yksi muistelee evakkoretkeä sodan jaloista Karjalasta, toinen aasialaisinfluessaa 50-luvun lopulla. Kaikesta on selvitty ja tästäkin selvitään, kun otamme asian vakavasti, noudatamme ohjeita ja autamme toinen toisiamme.

  • Mullikuhnuri

    Jokainen euro,jonka valtio antaa avustuksena, on kerätty veroina. Tavallinen palkansaaja maksaa tuloverona suuren osan ansioistaan, pääoma- ja kiinteistösijoittajat välttelevät veroja verosuunnittelulla ja erilaisilla veroparatiisien holding-yhtiöillä. Nyt olisi kiinteistösijoittajienkin rehellisyyden nimissä maksettava veronsa täysimääräisinä sen sijaan, että kuppaavat kärsiviltä yrittäjiltä kovia vuokria suljetuista liiketiloista. Osallistuuko sijoittaja Satonen elvytystalkoisiin? Verovarat eivät saa valua osinkojen kautta pääomasijoittajien taskuun, pahimmassa tapauksessa ulkomaille. Ei ole oikein, että työntekijöitä irtisanotaan tai lomautetaan samaan aikaan, kun firman kassa kupataan osinkoina ulkomaille. Sitten vielä kehdataan vaatia valtiolta tukea. Oikeudenmukaisin tapa tukea osakeyhtiöitä olisi osakeanti valtiolle. Näin valtio omistaisi tukensa verran yhtiöstä kun sijoittaisi pääomaa ja pystyisi valvomaan rahojensa käyttöä. Valtio saisi joskus myös omansa pois. Eihän mikään yksityinen riskisijoittajakaan anna ilmaiseksi rahaa, vaan ostaa osakkeita firmasta. Nyt joku alkaa huutaa, että tuo on sosialisointia, mutta onko oikein sosialisoida vain tappiot?

    • Jerry

      Taitaa Satonen maksaa kuitenkin veroja enemmän kuin moni muu – myös luultavasti enemmän kuin Mullikuhnuri

      • Mullikuhnuri

        Ainakin veroprosentti on sama kuin minulla. Ei progressiosta tietoakaan. Taitavaa verosuunnittelua.

      • Jerry

        Hyvätuloinen kansalainen on Kuhnurikin, kun kokonaisveroprosentti on 37%
        Ja tuloveroprosentti paljon yli tuon mainitun.

  • Töissä

    Pakko nyt vähän kompata näitä Mullin kommentteja. Pääomasijoittajat ovat täysin eri asemassa kuin vaikkapa työllään elantonsa hankkivat yrittäjät, julkisessa keskustelussa puhutaan usein vain yrittäjistä homogeenisena joukkona.
    Luulenpa vaan että tästäkin kriisistä voitot käärivät ne joilla jo ennestäänkin on pelivaraa, käytetään tilannetta härskisti hyväksi. Tämä on nähty 1990- luvun ja 2008 kriiseissä, helppo on juhlapuheissa vaatia toimia muilta kuten Satonenkin tässä julistaa.Omalla esimerkillä voisi aloittaa nämäkin talkoot.

Kommentointi ei ole käytössä.