Kommentti AV 28.10. olleeseen kommenttiin koskien kirjoitustani.
Kiitos “Jarkko”. Hyvin seuraan asioita ja olen niistä perillä, kuuluu toimenkuvaan. Jokainen Sammaljoesta jotakin tietävä tietää mitä tarkoittaa “tehtiin sammaljoet”. Ei sieltä pelkkä koulu ole loppunut.
Muutamista kymppitonneista ei puhuta, kun puhutaan uimahalliprojektiin kaadetuista rahoista. Minne mahtoi se takavuosien Ellivuori-kaupasta tullut “miljoonapesämuna”, 9 miljoonaa markkaa (AV 13.6.2018) kadota, uimahallia varten käytettäväksi mainostettu. En saata kuvitella, minkälaisia summia siellä saadaan projekteihin hakattua, mutta mistä tulen, ei kymmenet tuhannetkaan ole mitään “pikkunäpertelyä”.
Mitä tulee ehdokaskutsuun: Useampaan kertaan on ehdokkaaksi pyydetty mutta osattaneeen siellä leukoja jumpata ilman meikäläistäkin. Minunkos se pitäisi tulla kertomaan miten rahat saadaan riittämään, eiköhän siitä työstä muut palkat nostele? Mutta ideoita ja ajatuksia toki, otahan “Jarkko” kynä ja lehtiö käteen. Ei ole rakettitiedettä, on helppo ymmärtää:
Jos ja kun kyliltä, esimerkiksi Suodenniemeltä, on lakkautettu ensin terveyspalvelut, sitten kirjasto ja vain ajan kysymys että myös viimeinen koulu, on päivänselvää että kun Vammalan keskustaan matkaa on rapiat 35 km/ suunta ja sama matka Nokialle, Kankaanpäähän sekä Hämeenkyröön, niin jos ei kylässä pääse edes kirjastoon, miksi lähtisi silloin Vammalaan? Nokiallakin on hieno uusi kirjasto.
Kansa lähtee em. kaupunkeihin, vie eurot sinne. Vammalan keskusta kuihtuu, tilat tyhjenee. Muuttotappio pahenee; miksi muuttaa lapsiperheenä kylään, jossa ei alkeellisiakaan palveluita, ei koulua, kirjastoa, kauppoja ja keskusta pian autio? Ostovoima pakenee palveluitten pariin vireisiin kaupunkeihin. Autoilu sivukyliltä on kallista, mitään julkisia ei kulje. Monilla ei ole autoa.
Järki käteen niitten supistamisten kanssa, ei se ongelma veronkorotuksin katoa. Juuri sivukylät pitäisi saada uudestaan elpymään ja olemaan seutua, johon halutaan muuttaa, johon halutaan rakentaa; tuoda asukkaita, palveluita. Mitä ne kaava-alueet paljon lämmittää jos ei ole tulijoita? Sastamalan uneliasta ilmapiiriä kuvaa Hakkaraisen talon mainos: unissaan, pyjama päällään kuleksiva kuttu.
Miten sitä vireyttä palautetaan? Maatalouden alas ajamisen ja syntyvyyden laskun myötä varmasti haaste. Ehkäpä kuitenkin palauttamalla itsenäisiä toimielimiä kyliin, antamalla kylien itse päättää mitä palveluita kylille toteutetaan; julkisina ja ostopalveluina, talkoovoimin, miten vaan että ne säilyvät. Edellyttää tietysti, että on rakennus jossa toimia, ennen kuin viimeisetkin valot on sammutettu. Maallemuutto on jo kasvava buumi, mutta mihin?
Jos kyliltä porukka töitten/ palveluitten perässä muuttaa muualle, koska ei ole enää virastoja, kauppaa, kahvilaa, minkäänlaisia terveyspalveluita tuottavia elimiä, yhteistä tekemistä oman kylän hyväksi, niin miksi herraisä ne Vammalaan lähtisi? Lapset survotaan yhteen-kahteen mammuttikouluun voimaan huonosti. Maalle muuttaneet ostaneet kalliit omakotitalot ja -tontit, esimerkiksi Mouhijärvellä, huomatakseen tulleensa mitä rankimmalla tavoin kusetetuksi; alakoulut lakkautetaan. Lapsia istutetaan tuntitolkulla koulumatkoilla takseissa ja busseissa. Kuinka moni aikuinen muuten suostuisi moiseen?
Jos, ja varmasti ei, pienet kunnat palveluita täysin omavaraisesti pystyisikään kaikilta osin toteuttamaan, kiitos valtiovallan keskittämispolitiikan, voisi alkaa jakaa eri kuntiin eri yksiköt ja vastuut; Suodenniemellä hoidettaisiin jotakin osa-aluetta, Kiikassa toista, Kiikoisissa kolmatta jne. Näin suuren alueen sisällä on joka tapauksessa välimatkat, miksi ne ajot pitäisi aina olla sinne Vammalan keskustaan? Samalla tulisi kulkua eri kylien välillä ja tarvetta muillekin palveluille.
Ehkä sivukylillekin haluttaisiin niitä toimistotuoleja, joista saadaan lähteä “palaveriin”. Varmasti on joka kylällä työttöminä henkilöitä, jotka osaisi netin äärellä työskennellä ja eikös ne muutenkin etänä nykyselläänkin hoidu.
Työt uudelleen jakoon. Turhan panttina istujat kortistoon.
P.S. En laita laskua tästä “konsultaatiosta”.
Naomi Mesin Sastamalan Suodenniemi
ammatinharjoittaja, taiteilija, puutarhuri, kirjailija
Terve,
Käytät kovasti tuota Ei-sanaa ja rakentava ote kehittää kunnan toimintoja puuttuu? Ainoa konkreettinen esityksesi on toimintojen hajasijoittaminen. Mieti rauhassa mitä siitä seuraisi. Muistelen, että joskus on pohdittu maataloustoimiston sijoittamista johonkin vanhaan kuntakeskukseen. Teknisesti onnistuisi esim. Kiikoisten vanhalle (lähes uudelle) kunnantalolle.
Seuraus olisi ollut, että kaupungin tyhjiä tiloja olisi vain toisessa paikassa ja ajelut toimipisteeseen olisivat kasvaneet. Vammala on sijainniltaan aika keskellä ja liikenteellisesti aika hyvin saavutettavissa. Selvitäppä myös itsellesi minkä verran kunnassa on töissä noita vain tietokoneen vieressä istujia.
Kouluasia on kuten mainitsin ja oppilaiden vähetessä vähenee myös opettajat ja se taas johtaa koulukuljetusten kasvuun. Kiikoinen siirtyi yhden koulun malliin ennen kuntaliitosta ja Suodenniemellä toimitaan samoin. Lienee onnistunut molemmilla alueilla.
Aikoinaan olin sivistyslautakunnassa tekemässä Lantulan koulun lakkautuspäätöstä ja silloin kylällä ymmärrettiin tilanne eikä protestimielialaa ollut vaan alettiin katsoa eteenpäin. Hieman myöhemmin olin Tilakeskuksen johtokunnassa päättämässä koulun myyntiä kyläyhdistykselle ja samalla luotiin periaate, miten koulusta ja muista tyhjistä tiloista voidaan luopua kolmannen sektorin toiminnan hyväksi. Lantulan kohdalla jatko onkin historiaa.
Lahdenperän rantasauna siirtyi myös kyläyhdistykselle ja uskon onnistuneesti. Ko. kyläyhdistys on hyvä esimerkki yhteiseshengellä toteutetuista useista hankkeista mm. valokuituverkko.
Tuo valokuitu on yksi sivukylien mahdollisuus saada paluumuuttajia ja mahdillistaa etätyön minne tahansa. Kuituliittymien saaminen jollekin uudelle alueelle vaatii alueella asuvan henkilön tai yhdistyksen aktiivisuutta ja jalkatyötä. 5 G saattaa tulla myös avuksi.
Ps. Kaupunki todennäköisesti kuitenkin laittaa sinullekin lisälaskun tulevan kunnallisverokorotuksen muodossa.
Jatkan vielä kun tuli tuo hautausmaakierros tehtyä. Hajasijoittaminen kulkee nyt nimellä etätyö, joka tapahtuu kotoa kannettavan tietokoneen avulla. Asia on tullut kuntapuolellekin nyt koronan avustuksella ja uskon, että osin jäädäkseen. Vähentää toimitilatarvetta ja muuttaa muutenkin toimintatapoja.
Osa kunnista on antanut määräyksiä tehdä etätyötä.
Sastamalakin on lisännyt tätä melkoisesti ja Teams vähentää reissaamista. Haittapuolena on, ettei enää tiedä onko viran-tai toimenhaltija toimipisteessä vai kotitoimistossa. Onneksi on kännykkä, jolla soittaa ensin.
Suodenniemeä ja muutamaa muuta kohdetta ajatellen, tulevassa kirjastoselvityksessä voisi selvittää myös etäyhteyspisteen rakentamisen kirjastoihin. Tarkoitan hieman kehittyneempää ratkaisua kuin pelkkä tietokone. Esim. Teams valmiiksi valikkoon.
Etätyöpisteistä vanhalle Vammalan virastotalolle oli taannoin valtuustoaloite. En muista miten lopulta meni. Ajatuksen voisi ottaa uudelleen mietintään laajemmin eli koskien vanhoja kuntakeskuksia. Kuka ottaa kopin?
Se oli kyllä Suodenniemi, joka ilmoitti halunsa liittyä Vammalaan, kun siellä todettiin, ettei enää pärjätä omillaan. En usko, että ajatuksena oli panna vammalalaiset maksamaan Suodenniemen palvelut.
Tämän jälkeen kuitenkin syytetään Vammalaa/Sastamalaa, että kyliltä on lakkautettu palvelut ja että sinne Vammalan keskustaan on liian pitkä matka. Sitten uhotaan, että mennään kostoksi Nokialle, Kankaanpäähän ja Hämeenkyröön. Olisiko näitä vaihtoehtoja kannattanut miettiä silloin kun liitosanomusta Vammalaan lähetettiin? Tuntuuko kohtuulliselta ilakoida, että lähdetään em. kaupunkeihin ja viedään eurot niihin ja annetaan oman kaupungin (keskustan) kuihtua? Eiköhän se autoilu sivukyliltä näihin muihinkin kaupunkeihin ole vähintään yhtä kallista?
”Jos kyliltä porukka töitten/ palveluitten perässä muuttaa muualle, koska ei ole enää virastoja, kauppaa, kahvilaa, minkäänlaisia terveyspalveluita tuottavia elimiä, yhteistä tekemistä oman kylän hyväksi, niin miksi herraisä ne Vammalaan lähtisi? ” Ja ”Lapset survotaan yhteen-kahteen mammuttikouluun voimaan huonosti. Maalle muuttaneet ostaneet kalliit omakotitalot ja -tontit, esimerkiksi Mouhijärvellä, huomatakseen tulleensa mitä rankimmalla tavoin kusetetuksi; alakoulut lakkautetaan. Lapsia istutetaan tuntitolkulla koulumatkoilla takseissa ja busseissa. Kuinka moni aikuinen muuten suostuisi moiseen?”
Hyviä kysymyksiä, joita kannattaisi pohtia myönteisessä hengessä ja esittää rakentavia ehdotuksia esim. oman kaupungin kehittämiseksi haluttuun suuntaan. Hyvä keino vaikuttaa asioihin on lähteä itse mukaan yhteisen kaupunkimme luottamustehtäviin.