Sastamala korottaa tuloveroa ja samalla leikkaa rajusti. Uhan alla on myös Sastamalan opiston tunnit. Paikallislehden toimittaja kirjoitti: Herää huoli, säästetäänkö meidät hengiltä.
Meille, Sastamalan opiston aikuisille musiikinopiskelijoille heräsi myös huoli. Ja syystä. Meille ei koskaan tule uimahallia, jossa voisimme turvallisesti ja hyvällä sykkeellä hoitaa vanhenevaa kehoamme. Olemme kuitenkin omaehtoisesti löytäneet lenkkipolut ja kuntosalit ja ennen kaikkea musiikin opiskelun sekä muut kulttuuriharrastukset.
Aktiivinen kulttuuriharrastus on yhteydessä koettuun terveyteen, hyvän elämän kokemuksiin sekä pitkään ikään. Taiteen ja kulttuuriin harrastaminen lisää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Tietoa suomalaisesta musiikin aivotutkimuksesta
Useiden maiden eri huippuyliopistojen tutkimusyksiköt ovat tehneet viime vuosikymmeninä huomattavia julkaisuja siitä, miten muusikkojen ja ei-muusikkojen aivot poikkeavat toisistaan. Kontrolloitujen kokeiden avulla on havaittu, että musiikin harrastaminen edesauttaa aivojen tiedonkäsittelytaitoja, joista on hyötyä muussakin oppimisessa musiikin lisäksi. Suomalainen alan tutkimus on laajalti arvostettua ja sitä on vienyt eteenpäin varsinkin vuonna 2006 alkanut kansainvälinen Tuning the Brain, eli lyhyemmin Braintuning-niminen, hanke. (Teostory 3 2009, 10-14.)
Suomessa Aivot ja musiikki -tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden Kognitiivisen Aivotutkimuksen yksikössä. He ovat työskennelleet 1990-luvulta lähtien tutkien musiikin kognitioon liittyviä aivotoimintoja systemaattisella ja monitieteisellä otteella. Ryhmä tekee yhteistyötä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen, Music Cognition Teamin, kanssa Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikössä. (Helsingin yliopisto, 2013; Teostory 3 2009, 10.)
Musiikki vaikuttaa ihmisen fyysiseen terveyteen, kuten verenpaineeseen, sydämen sykkeeseen, aineenvaihduntaan, aivojen verenkiertoon, lihasjännitykseen ja siten kiputiloihin. Tärkeä on lisäksi musiikin psyykkinen vaikutus, esimerkiksi kuinka musiikin avulla voi nostaa esiin ja siten purkaa tukahdutettuja tunteita. On myös huomattu kuinka musiikin avulla vaurioitumaton aivoalue on alkanut korjaamaan vioittuneita aivoalueita. Musiikin avulla on jo kuntoutettu myös muistisairaita ja Alzheimer-potilaita. (Tervaniemi, 2015; Teostory 3 2009, 12-13.) Jyväskylän yliopiston professori Jaakko Erkkilän tutkimuksessa osoitettiin, että masennuspotilaiden perushoitoon yhdistettävä, vapaaseen improvisaatioon perustuva musiikkiterapia, paransi yleistä toimintakykyä, lievensi ahdistusta ja masennusta sekä kaksinkertaisti hoitovasteen. (Teostory, 2014; Aalto-yliopisto, 2014.) Musiikki vaikuttaa kehoomme, tunteisiimme ja olemassaoloomme todennäköisesti kokonaisvaltaisemmin kuin mikään muu asia maailmassa. (Huotilainen 2011, 44-47.)
Musiikilla voidaan virkistää jopa dementiaa sairastavan muistia ja kohentaa mielialaa. Musiikilla ja erityisesti laulamisella voidaan tukea kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä. Musiikin myötä aivojen verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat. Jopa persoonallisuus vireytyy. Hyvän olon lisäksi musiikki stimuloi aivoja voimakkaasti. Aivoissa aktivoituu useita tunteisiin, kognitioon ja motoriikkaan liittyviä alueita.
Musiikilla voidaan vähentää stressiä, lievittää ahdistuneisuutta, masennusta ja kipua. Musiikilla voidaan palauttaa elimistö ylikierroksilta normaalitilaan. Se ei ole vain kokemus: vaikutus näkyy verenpaineen laskuna, sydämen sykkeen hidastumisena ja hormonierityksen muutoksina: stressihormonien kuten kortisolin ja endorfiinien tason laskuna.
Musiikki aktivoi aivoja erityisesti lapsena, mutta vaikutus jatkuu koko ihmisiän.Paras tapa huoltaa ja suojata muistia ja ylläpitää toimintakykyä on haastaa aivojaan ja oppia uutta. Siksi on tärkeää, että kaikenikäisillä olisi mahdollisuus musiikkiharrastukseen. Sastamalan opistossa musiikinopiskelu on mahdollista myös eläkeläiselle, jonka varallisuus ei välttämättä riitä musiikkiopiston lukukausimaksuihin, vaikkakin se muuten on mahdollista.
Taide, jo tarkkailijan roolissa, tekee ihmiset luovemmiksi, iloisemmiksi ja aktiivisemmiksi. Suunniteltuja leikkauksia tulisikin tarkastella tutkimustulosten valossa uudelleen eettisestä näkökulmasta käsin. Älkää säästäkö meitä hengiltä.
Sastamalan opiston huilunsoitonopiskelijat
Irmeli Vähämäki
Tuija Torpo
Miikka Suonpää
