Tämän vuoden alussa tuli voimaan laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä. Siinä edellytetään, että työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallissa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömän monialaisen palvelutarpeen, suunnittelevat ja yhteen sovittavat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelut kokonaisuuksiksi sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Palvelutarpeen arviointitilaisuudet järjestetään työllisyyspalveluiden tiloissa, jossa työtön asiakas ja työllisyyspalveluiden edustaja ovat konkreettisesti läsnä. Pirhan ja Kelan edustajat tulevat näihin palvelutarpeen arviointitilaisuuksiin etäyhteyksin.

Pirhan aluevaltuutettu Katariina Pylsy jätti viime aluevaltuuston kokouksessa aloitteen, jonka mukaan Pirhan ja työllisyyspalveluiden yhdyspintaa ja yhteistyötä sijaisjärjestelyineen pitää parantaa. Hänen mukaansa asiakkailta on tullut palautetta, että kun työllisyyspalvelut, Pirha ja Kela ovat sopineet työttömien asiakkaiden kanssa tapaamisia, niin Pirha on perunut osallistumisensa lakisääteiseen työttömän palvelutarpeen arviointiin päivää ja joissakin tapauksessa muutamaa minuuttia ennen tapaamista.

“Samaa tarmokkuutta ei ole ole havaittavissa”

Miten yleistä tämä on läntisellä työllisyysalueella, johon Sastamala ja Punkalaidunkin kuuluu, ja mikä on seuraus, jos Pirha ei osallistu palvelutarpeen arviointiin?

Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueen työllisyyskoordinaattori Jari Kaijankoski toteaa, että lain mukaisia ohjausaloitteita on tullut hyvin vähän niin Kelasta kuin hyvinvointialueeltakin.

”Kela ohjaa toimeentulotuen saajia tarmokkaasti työnhakijoiksi, mutta samaa tarmokkuutta ei ole havaittavissa TYM-palvelutarpeen arviointiin. Palvelutarpeen arviointi on jatkuva prosessi eli käytännössä asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan aina, kun häneen ollaan yhteydessä”, Kaijankoski selvittää.

Hänen mukaansa hyvinvointialueen poissaolo on näkynyt lakisääteisten monialaisten työllistymissuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien laadintatilanteissa.

”Laki velvoittaa viranomaisia yhdessä asiakkaiden kanssa näitä suunnitelmia laatimaan ja suunnitelmat jäävät näiltä osin vaillinaisiksi, jos asiakkaan ensisijaiset palvelutarpeet ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa. Suunnitelmassa otetaan kantaa miten asiakkaan asiaa ajatellaan vietävän eteenpäin, jos hyvinvointialueen edustajat ovat poissa. Silloin työvoimaviranomaisen on vaikea ottaa kantaa toisen viranomaisen palveluihin ja niiden toteuttamiseen”, hän lisää.

Kaijankoski summaa, että asiakkaiden palvelutarpeet eivät näin ollen toteudu.

”Asiakkaalla voi olla koulutuksen tarve, mutta jos terveydentila ei kyseisellä hetkellä mahdollista kouluttautumista, niin varsin epätodennäköistä on, että koulutuspäämäärä tulisi toteutumaan ennen kuin terveydellinen este on hoidettu tai hallinnassa.”

Nuorten asiat hoidettu paremmin

Se, miten usein Pirha on perunut osallistumisensa, vaihtelee jonkin verran kunnittain sekä asiakasryhmittäin.

”Olimme tietoisia Katariina Pylsyn valtuustoaloitteesta ja sen seurauksena teimme omaa kalentereihin perustuvaa tutkimusta Pirhan osallistumisesta Sastamala-Punkalaidun alueella. Suoraan lukuja ei löydy mistään tilastoinnista, joten arviota varten piti pyytää asiantuntijoita manuaalisesti laskemaan kalentereista lähetetyt aikavaraukset ja moneenko kutsuttuun Pirha on osallistunut. Tutkimus on siis epätieteellinen ja suuntaa antava kalenterimerkintöjen perusteella syys-marraskuussa 2025”,

Kaijankoski kertoo ja jatkaa, että asiakasryhmittäin vastaus on syytä jakaa kahteen osaan.

”Nuorille alle 30-vuotiaille on lähetetty useita kymmeniä kutsuja, joista Pirha on paria poikkeusta lukuun ottamatta osallistunut kaikkiin. Tilanne on parantunut syksyn aikana ja näkyy, että Pirha on panostanut nuoriin asiakkaisiin. Sen sijaan aikuisten kohdalla tilanne toisenlainen. Siellä asiakkaita on myös lukumäärisesti huomattavasti enemmän. Kalentereista laskettiin, että Pirhan edustajaa on kutsuttu mukaan 252 kertaa ja 130 kertaa Pirha on osallistunut, eli siis osallistumisprosentti noin 52%”, Kaijankoski toteaa.