Useiden fuusioiden seurauksena syntyneen Nordean pankkitoiminnan juuret ulottuvat 150 vuoden taakse. Juhlavuosi näkyy myös Sastamalan ja Punkalaitumen konttoreissa. “Tarjoamme kakkukahvit asiakkaillemme maanantaina 21. toukokuuta ja keräämme parhaillaan pientä näyttelyä paikallisen pankkitoiminnan vaiheista”, konttorinjohtaja Marita Tuomisto kertoo.
Vaikka Nordean menneisyydessä on fuusioita enemmän kuin mattimeikäläinen jaksaa muistaa, ovat liiketoiminnan perusperiaatteet pysyneet historian saatossa samoina. “Mainosten ulkoinen ilme on toki muuttunut vuosikymmenten mittaan huimasti, mutta edelleen Nordeassa puhutaan säästämisestä ja satsaamisesta asiakaspalveluun”, Tuomisto kiteyttää.
Asiakkaan näkökulmasta suurimpia ihan lähiaikoina tapahtuneita muutoksia on ollut kassapalvelujen karsiminen. Kaikissa Nordean Pirkanmaan konttoreissa kassapalvelut ovat olleet tammikuusta alkaen auki kolme tuntia aamupäivisin. Enää kaksi prosenttia maksuliikenteestä tapahtuu kassatoimintana, joten myös monet iäkkäämmät ihmiset ovat siirtyneet Tuomiston mukaan käyttämään sähköisiä palveluita. “Kassapalvelujen supistamisesta on toki tullut negatiivistakin palautetta, mutta uskon ihmisten tottuvan muutokseen nopeasti. Aktiivisin osa kassapalvelujen käyttäjistä on jo omaksunut uudet asioimisajat.”
Tuomisto sanoo kassapalvelu-uudistuksen vaikuttaneen myönteisesti kaikkiin muihin asiakaskontakteihin. “Henkilökunnallamme on nyt enemmän aikaa huolehtia siitä, että muidenkin kuin niin sanottujen avainasiakkaiden pankkipalvelut ovat ajan tasalla. Iltapäivän tunnit kuluvat nyt yhä useammin muun muassa auto- ja remonttilainaneuvotteluissa.”
Vastuullista rahoitustoimintaa
Huoli suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta on nostanut päätään viime aikoina, ja julkisuudessa on väläytelty pankkien rahoitustoiminnan tiukempaa sääntelyä. Tuomisto suhtautuu asiaan maltillisen varovaisesti. “Sääntelyä koskevien sääntöjen pitäisi sisältää aika paljon poikkeamismahdollisuuksia, sillä muuten asiakkaan etu kärsii. Nordea toimii jo nyt erittäin vastuullisesti lainoja myöntäessään. Arviomme esimerksi omakotitalon ylläpidolliset kulut usein asiakkaan omaa arviota huomattavasti suuremmiksi tulo-ja menoarviota tehtäessä.”
Tuomiston mukaan myös asiakkaat ovat muuttuneet entistä harkitsevammiksi ja varovaisemmiksi lainanottajiksi. Alkuvuonna asuntolainoja on otettu yhteensä noin seitsemällä miljoonalla eurolla, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin viimeksi tähän aikaan vuodesta. Kiinteistöpuollellakin on ollut hiljaisempaa. “Korot ovat edelleen todella alhaiset, 12 kuukauden euribor vain hieman päälle yhden, ja marginaalitkin keikkuvat yhden tietämissä, joten syy lienee epävakaan taloustilanteen herättämässä epävarmuudessa.”
