Sastamalan seurakunnan taloustilanteessa ei edelleenkään ole kehumista, sillä vuoden 2011 tilinpäätös on 179 885 euroa alijäämäinen. Edellisvuoteen verrattuna talous on kuitenkin jo hieman paremmalla tolalla, sillä vuonna 2010 miinusta jäi viivan alle liki 400 000 euroa.

Suurin rasite seurakunnan taloudelle ovat edelleen kiinteistömenot, joihin uppoaa seurakunnissa tällä hetkellä jo joka neljäs veroeuro.
Taloutensa tasapainottamiseksi Sastamalan seurakunta asetti useita kiinteistöjään myyntiin vuoden 2011 aikana. Kaupat tehtiin muun muassa Suodenniemen Pappilasta, ja Karkun ja Kiikan pappiloistakin on jätetty seurakunnalle ostotarjoukset.

Viime vuonna seurakunnan verotulot kääntyivät lievään nousuun, kun kirkollisveron osuus kasvoi 1,7 prosentilla ja yritysten maksaman yhteisöveron osuus 17,5 prosentilla.

Henkilöstömenot kasvussa

Verotulojen nousu ei kuitenkaan riitä kompensoimaan henkilöstömenoja, jotka kasvavat kaksi prosenttia vuosittain. Seurakunnan palkkalistoilla oli viime vuonna 70 henkilöä, joista 57 kokoaikaisia. Työntekijöiden keski-ikä on 48,7 vuotta.

Kirkkovaltuuston varajäsen Samuli Suonpää arvelee työntekijöiden lukumäärän olevan kohdallaan, mutta toteaa nykyisen kappeliseurakuntamallin olevan henkilöstömenojakin ajatellen taloudellisesti raskas. “Kirkkohallituksen suositus Suomessa on yksi pappi 3000 asukasta kohden. Olen kirkkoherra Ari Paavilaisen kanssa samaa mieltä siitä, että kappelimalli tulee tulevaisuudessa todella kallliiksi. Se on myös rakenteellisesti erittäin jäykkä, ainakaan Sastamalan seurakunnan pappikanta ei nykymenolla nuorennu, sillä harvalla nuorella papilla on suoritettuna kappalaisen virkaan pätevöittävät opinnot.”

Pyhään Mariaan ei investoitu

Kirkkovaltuusto sai vuoden 2011 tilinpäätöksen eteensä viime viikolla. Suonpään mukaan seurakunnan investointimäärärahojen käyttö herätti kirkkovaltuuston kokouksessa kummastusta.  “Investointeihin käytettiin noin 260 000 euroa, vaikka budjettiin kirjattu investointimääräraha oli noin puoli miljoonaa euroa. Vuoden aikana investointeja tehtiin suunnitelmista poiketen. Toteuttamatta jätettiin esimerkiksi Pyhän Marian kirkon kameravalvontalaitteiston asentaminen ja Tyrvään kirkon lämmitysjärjestelmän uusiminen.”

Seurakunnan merkittävimmät investoinnit olivat Tyrvään pappilan korjaus, Mouhijärven kirkon ja seurakuntatalon, Keikyän kirkon ja Suodenniemen kirkon kameravalvontalaitteiston hankkiminen, Pyhän Olavin taukotuvan rakentaminen sekä Keikyän hautausmaan ruumiskylmiön rakentaminen.