Alueviestin Käsi sydämellä -juttusarjassa kysymyksiimme vastaa tällä viikolla Piitu Paimensalo. Kenen ajatuksia sinä haluaisit kuulla? Vinkkaa osoitteeseen toimitus@alueviesti.fi

1. Kuka olet?

”Paimensalon Piritta eli Piitu. Ihan vaan ylioppilas. Perheeseen kuuluu koira ja mun mies, joka asuu kauempana. Mä oon se suora ja sanavalmis tyyppi, joka koittaa pysyä optimistinä aina vaikka väkisin. Sellanen oman elämänsä stand up-koomikko, joka koittaa repiä sitä hyvää irti pahastakin.”

2. Sinut tunnetaan Sastamalan keskusteluseinän ”ylipäällikkönä”. Miten tulit perustaneeksi kyseisen foorumin?

”Sakesen tarina alkoi about viisi vuotta sitten ihan vaan kun kyllästyin Vaihtorinkiin kirppiskaman alle hukkuviin julkaisuihin, joissa joku kyselee tarvitsemaansa tietoa johonkin. Oli myös aika ilmeistä, että paikallisille asioille, puheenaiheille, mainoksille ja muulle nykyään meidän kautta löytyvälle ei ollut olemassa omaa paikkaansa. Mulle sanottiin sillon, että aivan turha ryhmä, koska Vaihtorinki on olemassa, mutta väittäisin meidän lunastaneen oman paikkamme. Tänä päivänä Sakese onkin paikallisryhmistä toiseksi suurin. Ryhmäläisten aktiivisuus on myös alusta asti ollut erittäin kiitettävää ja ryhmän menestyksen salaisuus piileekin juuri siinä.”

3. Onko Sakese nykyään sellainen kuin suunnittelit? Turhauttaako koskaan, kun kaikki ihmiset eivät näytä kykenevän asialliseen keskusteluun? Mistä tulee bannia?

”On ja ei. Oikeastaan tuo ryhmä on paljon enemmän nykyään mistä sitä perustaessani uskalsin edes uneksia. Se on kohtaamispaikka, ilmainen mainostila, sen kautta ihmiset tavoittaa toisensa helposti ja nopeasti. Niin ja onhan se myös toisinaan uutisfoorumi ja sotatanner. Sanaa yritetään aina pitää mahdollisimman vapaana ja erillisiä sääntöjä ei ole koskaan kirjoitettu, enkä kirjoitakaan mikäli ei ole pakko. Peruskäytöstavat riittää. Aina yritetään rauhassa ja tapauskohtaisesti ratkaista, mitä sisältöä poistetaan ja ohjata tällä sitä yleistä linjausta keskustelun tasoon.

Viimeaikoina moderointia on kiristetty aikalailla sen suhteen mikä on sallittua huutelua, etenkin ylläpidon suuntaan. Me ei olla sylkykuppeja, vaikka olenkin luvannut aina tulla sinne somemyrskyn silmään kaiken roskan ihmiskilveksi.

Ja kyllä, jatkuva samoilta ihmisiltä tulevan negan siivoilu on turhauttavaa. Suurin osa onneksi ymmärtää virheensä, ja me ei olla anteeksiantamattomia. Uudella asenteella saat uuden tilaisuuden. Poikkeuksena ylläpidon solvaamiset, uhkailut jne. Olen antanut selvät ohjeet ettei tollasta käytöstä tarvitse sietää yhtään.

4. Millaisia sastamalalaiset sinun mielestäsi ovat?

”Mitenköhän tähän vastaa rehellisesti? Näkisin, että aika nurkkakuntaisia, vaikka paljon poikkeuksiakin löytyy. En aina ihan fanita tätä sitkeänä täällä jo ikuisuuden elänyttä juoruilun ja mustamaalaamisen kulttuuria, joka vaikuttaa usein enemmän säännöltä kuin poikkeukselta. Ei se tarkoita, että näkisin paikalliset huonossa valossa, mutta tuo on oma kokemukseni asiasta. Yritän kuitenkin katsoa aina hyvällä ja onhan meillä aika makeita persoonia täällä pilvin pimein eli ehkä yleistykseni on jopa liiankin raaka. Älkää hermostuko meikälle! Kun kysyttiin niin vastasin.”

5. Mikä on parasta Sastamalassa? Entä mitä kehitettävää täällä on?

”Maisemat. Niitä kaipaan aina kun olen pidempään poissa. Mun sielu on kasvanut kiinni tuohon jokirantaan ja siellä se pysyy. Keskustaa ja kaupungin pohjoispuolta olisi hyvä saada puhallettua eloon. Nyt suurin osa kaupoista on omasta näkövinkkelistä turhankin keskittyneesti Roismalan risteyksessä ja asioiden hoitaminen on ladosta latoon ajelemista. Olisi mukavaa kun ostoksensa voisi hoitaa keskustassa, mutta palveluvalikoima on vain kaventunut. Eihän keskustassa ole enää kuin yksi ruokakauppakaan, mikä on harmi. Lapsuudessani niitäkin oli useampi ja kuluttaja ei ihan niin pahasti ollut hintojen armoilla, vaikka olisi liikkunut kävellen ostoksilleen.”

6. Sastamala täyttää piakkoin 10 vuotta. Koetko olevasi sastamalalainen, vammalalainen vai tyrvääläinen? Paikkakunnan nimi puhuttaa aina välilillä. Toisille Sastamala on punainen vaate, toiset käyttävät sitä mielellään. Mitä mieltä olet tästä nimiväännöstä?

”Vammalalainen kai eniten, vaikka lapsuudesta vahva heinoolaisidentiteetti, äetsäläisiin samaistun eniten ja oululaistuin parissa vuodessa todella pahasti. Eli en varmaan oo enää oikein mistään kotoisin?

Sastamala on vähän hajuton ja mauton nimi minusta ja Vammala on omalla tavallaan aina lystikkäämpi käyttää. Liikenteessä vahingossa vieraissa kaupungeissa tötöillessä on saanu paljon enemmän anteeksi kun on pahoitellut olevansa Vammalasta kotoisin ja ajokorttikin sen osaa kertoa. Muuten toi nimivääntö on mulle aika yhdentekevä. Ne vääntäköön siitä keillä on aikaa. Mun täytyy moderoida se kinaaminen, niin en aina kerkeä miettimään moista.”

Millaisia terveisiä Piitu lähettää kuntapäättäjille? Lue koko haastattelu 29.8. Alueviestistä.