Vanhojen perinteiden säilyttämiseksi Sastamalassa, Ritva Kaunismaan mansikkatilalla, järjestettiin sahtikurssi. Kurssille saapui osallistujia pääkaupunkiseudulta asti. Ensimmäisenä päivänä opittiin sahdin valmistuksen salat ja parin viikon kuluttua maisteltiin lopputulosta.

“Välillä ihan harmittaa, että sahdista humaltuu. Se on nimittäin niin hyvää, että tekisi mieli juoda enemmänkin”, Helsingistä sahtikurssille saapunut Juha-Matti Pesonen totesi.

Yhtenä sahtimestarina kurssilla toimi Heikki Katajisto. Hän antoi sahdin valmistukseen seuraavanlaisia ohjeita:
“Sahdin valmistus aloitetaan laittamalla maltaat astiaan. Ensimmäisellä kastolla sinne lisätään kädenlämpöistä vettä. Veden lämpötilaa nostetaan joka kastolla vähän. Toisella kastokerralla se on sellaista, että siinä juuri pystyy pitämään sormeaan polttamatta. Kolmannella kastolla veden pitäisi olla kohisevaa, eli lähes kiehuvaa. Neljännellä kastolla vesi saa jo kiehua reilusti. Toiset tekevät vielä viidennenkin kaston, mutta myös neljä riittää. Jokaisen kaston välillä pidetään parin tunnin tauko ja astia peitellään hyvin, ettei lämpö pääse karkaamaan. Kaston tarkoituksena on imellyttää sahti, jolloin makeutukseen ei tarvita sokeria.
Kastamisen jälkeen sahti siirretään pataan porisemaan. Keittämisen jälkeen sahti nostetaan siivilöitymään katajanoksista tehdyn pedin läpi. Kun sakka siiviöityy, siitä tulee vierre. Se jäähdytetään mahdollisimman nopeasti pariinkymmeneen asteeseen ja lisätään hiiva. Silloin sahti alkaa käydä. Käymisprosessi saa jatkua kolmesta viiteen päivään, jonka jälkeen sahti jäähdytään noin neljä asteiseksi. Sahti saa rauhoittua noin viikon, mielummin kaksi, ennen kuin se on valmista juotavaksi. Toisinaan kyllä käy niin, että jo viikon jälkeen alkaa janottaa”, Katajisto nauraa. “Tärkeintä sahdin valmistuksessa on, että astiat ovat puhtaita. Sahti säilyy hyvin kylmässä, ellei sitten tule juotua”, hän vielä muistuttaa.