Sastamalassa on selvitetty mahdollisuutta tuoda Liekosaareen lampaita.
Saaressa toukokuun alussa tehdyn katselmuksen perusteella kaupungin omistama maa-alue ei kuitenkaan sovellu lammaslaitumeksi.
Maaseutujohtaja Katariina Pylsy kertoo, että asiaa tutkittiin muun muassa kahden asiantuntijan kera, joista toinen oli Pro Agriasta ja toinen ammatiltaan luontokartoittaja.
“Alueella on hyvin niukasti kasvillisuutta. Se on pahasti sammaloitunut, eikä ruohoa kasva juuri lainkaan. Lisäksi siellä on ryteikköisiä, suuria ojia, jotka voisivat olla lampaille vaarallisia.”
Pylsyn mukaan alueen lammaslaitumeksi saattaminen vaatisi vähintään sammalen poistamista ja ruohon kylvämistä alueelle sekä tukevan aidan rakentamista laitumen ympärille.
“Tällaiseen ei ole määrärahoja. Hankkeen toteuttaminen vaatisi talkoohenkeä ja -työtä.”
Metsähallitus omistaa saaren lounaiskärjestä noin 2,5 hehtaaria maata ja on toivonut, että sitä laidunnettaisiin. Alue on aiemmin ollut laidunnuksessa.
Pylsyn mukaan Metsähallituksen maat ovat lampaita ajatellen paljon paremmassa kunnossa kuin kaupungin.
Ennen katselmusta kangasalalaiset lampurit olivat kiinnostuneita vuokraamaan kaupungilta lisämaata. Pylsy sanoo, että paikanpäällä vierailtuaan heidän mielensä muuttui.
“Katselmuksen aikana he totesivat, ettei alue sovellu laidunnukseen, eivätkä he tuo lampaita alueelle, jossa ei ole ruokaa. Kaikki me katselmuksella olleet sekä luontoasiantuntijat että mahdolliset vuokraajat olimme samaa mieltä, ettei alue sovellu laidunnukseen.”
Maaseutujohtajan esitys torstaina kokoontuvalle maaseutulautakunnalle on, että neuvottelut laidunnuksesta lopetetaan.
Tämä uutinen kokonaisuudessaan muutettu Alueviestin printtilehteen menneellä juttuversiolla tiistaina kello 16.27. Tehty lisäpäivitys lampureiden näkemyksestä asiaan kello 18.40.
Voisitteko kertoa miksi niin ei sovi? Perusteluja kehiin eikä tuollaista jutuntekoa muutenkaan.
Toimittajan tehtävä on kysyä enemmän. Ei riitä tuollainen vastaus. Virkamiehet pitää laittaa kertomaan ymmärrettävästi perustelut. Tai menkääpä tekemään tutkivaa journalismia sinne Liekosaareen. Kumisaappaat jalkaan. Mars jo matkaan!
Sama koski kaupunginjohtajan “haastattelua”. Päätoimittaja olisi voinut kysyä jatkokysymyksiä, väitellä vastaan eikä kuin lammas määkiä ja vielä kehua. Etukäteenkö hän vielä lähetti kysymykset kaupunginjohtajalle? Voi tätä tasottomuutta.
Hävetti kamalasti sen haastattelun kuuntelu. Ei voi olla totta, kävi monta kertaa mielessä.
10:4
Uutisen riveillä 6-8 on vastaus sinua askarruvaan kysymykseen. Käynti optikolla saattaa auttaa . . .
Aikaisempina vuosina Liekosaaressa on ollut lampaita laiduntamassa. Mikä siitä nyt on tehnyt kelvottoman, ettei sinne voi viedä lampaita?
Miksi ei sovellu? Mikä NYT on vikana?
Mitä äkkinäkymältä tarkoitetusta laidunalueesta näkee, niin rehua riittää! Tavallinen lammasaitaus puoliväliin saarta riittää. Niin kuin ennenkin. Lisärehua voi tietysti soutaa, niin kuin ehkä lampuri aikoikin. Muutama ns. “saaren omistava” (vuokra)mökkiläinen voi pitää myös koiransa kurissa. Saari ei ole sinun.
Miten sitten taannoisten vuosien lampaat säilyivät hengissä??? Kuka oli edustaja…AHAA, että mieli muuttuikin lampureilla???? “Mahdolliset “mökkivuokraajatkin” ehkä kantoivat kortensa kekoon…noh…mistäs sen tietää…
Kyllä ei amatöörin passais vielä toukokuun alussa mennä esittämään arvioita heinien ja ruohojen määrästä: vastahan tuolloin ovat ensimmäiset ruohot ja korret näkyvissä.
Mökkiläiset sen torppasivat. Liekosaari on jonkinlainen salainen puutarha, jonne eivät ulkopuoliset, saati lampaat, mahdu.
Ne kangasalalaiset olisivat häirinneet ikirauhaa viettäviä mökkeilijöitä? Siitäkö oli oikeasti kysymys?
Onko kukaan virkamiehistä koskaan nähnyt elävää lammasta? Se on aikapaljon toisenlainen kun se, joka tudaan Uudesta Seelannista pakastettuna.
Hyvä kun nyt huudetaan laitumen puolesta ja ravinnon riittävyydestä. Seudulla on nähty aiemmin toisella laitumella puoliksi nälkiintyneitä lampaita, koska kaupunki ei oikein puuttunut lampaiden hyvinvointiin. Uskottiin kaiketi omistajaa, ei muita.
Joku kuppasi rahat ja jätti suloiset lampaat säiden ja köyhän ravinnon armoille ja vielä muiden armeliaisuuden varaan moniksi vuosiksi. Kukaan ei puuttunut, siis viranomainen, riittävästi lammasbisnekseen.
Nyt tilanne on onneksi toinen. Kun satoja valituksia tulee yhdestä ja samasta tyypistä, ehkä viesti meni lopulta perille ja inhimillisyys voitti sillä erää.