Hyppytorni kaatoi uimahallin 1990-luvulla

Olavi Vinhalla on runsaasti materiaalia uimahallista. 

Ensimmäisen kerran uimahallia yritettiin nostaa Vammalaan jo kuusikymmenluvun alkupuolella. Silloin jopa myytiin halliosakkeita, mutta hanke ei saanut tuulta alleen. Toisen kerran oltiin toden kanssa liikkeellä 1990-luvun alussa. Silloin halli jäi valtuuston äänestyksessä muutaman äänen päähän.

Emeritus kansanedustaja ja kuntapoliitikko Timo Roos (sd) asuu nykyään Hämeenlinnassa. Kotoisin hän on Karkusta ja vaikutti kuntapolitiikassa pitkään Vammalassa. Hallihanke on hänelle tuttu asia.

”Yhdeksänkymmentäluvulla oltiin tosissaan. Oltiin saatu Ellivuoren osakkeista noin yhdeksän miljoonaa markkaa. Puheissa raha korvamerkittiin uimahallin pesämunaksi. Niin sitä ei kuitenkaan mihinkään kirjattu, joten pesämuna käytettiin muuhun”, muistelee Roos.

Sama asia on jäänyt neljäkymmentä vuotta Vammalan ja Sastamalan kuntapolitiikassa vaikuttaneen Olavi Vinhan (kesk) mieleen.

”Pesämunan tarkkuudella sitä ei kirjattu mihinkään. Virkamiesten olisi pitänyt tuoda raha uudelleen päätettäväksi. Onneksi eivät tuoneet.”

Kovat oli suunnitelmat

Siihen aikaan hallia suunniteltiin tarmokkaasti. Luottamushenkilöt kävivät tutustumassa uimapaikkoihin aina Kiannan kuohuja myöten. Vinha on sitkeästi vastustanut hallia koko ajan. Roos puolestaan on sen vankka kannattaja. Molemmat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, mikä yhdeksänkymmentäluvun alussa kaatoi hallin.

”Kyllä se oli se hyppytorni, jota silloinen kaupunginjohtaja halusi halliin ja teetti siitä lisäsuunnitelmat. Tornia pidettiin liian prameana, joten ehkä se käänsi joidenkin valtuutettujen mielen hallia vastaan. Lisäksi siihen aikaan valtuutettuina oli kokeneita ja tarkkoja henkilöitä, jotka osasivat laittaa niin tulo- kuin menomarkatkin oikeaan suhteeseen”, miettii Vinha.

Roosin mukaan suuri kysymys oli valtionapu.

”Koska olin kansanedustaja, niin sain tehtäväkseni tiedustella valtionapuasiaa opetusministeriöstä. Sieltä tuli hyvin selkeä tieto, että hallin voi saada apua, mutta ei hyppytorniosuuteen. Lisäksi torni olisi tuonut lisää korkeutta ja syvyyttä. Se olisi vaikuttanut rakennus- ja ylläpitokustannuksiin. Valvojiakin olisi tarvittu enemmän. Tiedoista huolimatta hyppytorni pysyi mukana ja kaatoi hallin.”

Puolesta ja vastaan

Opiskellessaan Jyväskylässä opettajaksi Roos tutustui uimahallin tarjoamiin palveluihin ja elämyksiin.

”Katsoin jo silloin, että hallilla on merkitystä kaikille terveyden kannalta. Lisäksi mietin hallin käyttöä myös opetusmielessä. Käymme vaimoni kanssa kerran viikossa nykyään allasjumpassa. Se tekee hyvää.”

Vinha ei ole koskaan kaivannut hallia. Hän sanoo, että lääkärien määräyksestä tietenkin voidaan mennä kuntoutuksiin, mutta ne ovat Kelan asioita.

”Jos nyt päätetään tehdä halli, niin kustannukset ylittyvät varmasti 30 prosenttia ajatelluista. Ja 100 000 kävijää aika optimistinen arvio. Enkä oikein usko uusiin työpaikkoihin tai siihen, että halli pelastaa Sastamalan. Mutta vaihdetaan halli Kilpinokan siltaan, niin se toisi Sastamalaan aivan uutta vauhtia.”

Roos on aivan toista mieltä:
”Ilman muuta Sastamala tarvitsee uimahallin.”

Timo Roos on uimahallin rakentamisen kannalla.

10 vastausta artikkeliin “Hyppytorni kaatoi uimahallin 1990-luvulla”

  1. Nimetön

    Kyllä Sastamalan-Vammala uimahallin tarvii. Miksei sitä sitten ole? Siksi kun ei ole rakennettu. Ei se sen kummallisempaa pähkäilyä tartte. Kun toimeen tartutaan. Niin ne kaikki muutkin pytinkit on aikoinaan tehty. Kilpinokan siltakin olisi hyvä, mutta ei täytä uimahallille asetettuja vaatimuksia.

    Vastaa
  2. Nimetön

    Kikkan uimahallin homejuttu on vuosikymmenen kusetus!
    Luuleko joku että juttu menee läpi sellaiselle joka kävi uimassa kiikassa usein!

    HAISEE, haisee!

    Vastaa
      • Nimetön

        Haistan homeen päättävissä elimissä!

        Emme tarvitse uutta uimahallia, umpihankihiihdossa ei home aiheuta haittaa.

        Missä uimme lähivuodet? Sastamalan omassa liemessä varmaankin.

  3. Nimetön

    Kylläpäs Saksi oli tehnyt ”kattavan” gallupin uimahallitarpeesta Alueviestiiin. Oikein oli haastatellut kahta avioparia asiasta.

    Vastaa
  4. Nimetön

    Kaiken rakennettavan hinta täällä on ylittynyt enemmänkin kuin 30%. Kävijämäärä ei ole ehkä 100 000, mutta KÄYNTImäärä on luultavasti lähellä tuota. Samat uskolliset käyvät, niistä se määrä kertyy.
    Mutta siinä Vinha oli aikaansa edellä, että kaksivesijärjestelmä olisi ollut ehdoton ainakin teollisuuskohteissa. Miksei myös uudisrakentamisessa, kun se olisi voitu huomioida jo rakennusvaiheessa.

    Vastaa
  5. Nimetön

    Voi tota Vinhaa, vielä se vaan jaksaa. Antaisit nyt olla jo vastaanpanematta.

    Vastaa
    • Nimetön

      Vinha on säästänyt Sastamalalle paljon rahaa ehdotuksineen! Terv. Eikoskaankeskustaaäänestänyt.

      Vastaa

Kirjoita vastaus

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>