Vammalan neuvolasta apua imetyspulmiin – harva imettää suositusten mukaan

Kuvituskuva: Pixabay. 

Ahdistavatko vauvan rintaraivarit? Vaivaako tiehyttukos tai tunnetko kenties imetyskipua? Mietityttääkö imetys tai harmittaako siinä joku seikka? Tuntuuko siltä, ettei homma suju?

Sotesin alueen äideille on nyt tarjolla erityistä apua imetyspulmiin, sillä Vammalan neuvolassa alkoi viime viikolla Imetysjelppi-palvelu.

Neuvolaan on räätälöity toimintaa varten oma huone. Siellä on asiaan kuuluvaa rekvisiittaa, joka helpottaa opastamaan oikeiden imetysasentojen ja -otteiden suhteen. Jelpissä äitiä kuunnellaan ja tuetaan.

”Usein äidit pohtivat, mahtaako maitoa tulla riittävästi. Voimme punnita vauvan ennen ja jälkeen imetyksen, jolloin äiti saa mielenrauhan asian tiimoilta”, terveydenhoitaja Reetta Knuutila kertoo.

Yhä harvempi imettää suositusten mukaan

Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien mukaan Imetysjelpille on tarvetta. Täysimetystä suositellaan vähintään neljän kuukauden ikään saakka, minkä jälkeen rintamaitoa olisi hyvä antaa muun ravinnon ohella siihen asti kunnes lapsi täyttää vuoden.

Neuvolassa on huomattu, että harva äiti imettää suositusten mukaan, joten ongelmat ovat yleisiä. Muissa Pohjoismaissa vauvoja rintaruokitaan pidempään kuin Suomessa.

”Nopea sairaalasta kotiuttaminen todennäköisesti lisää ongelmia. Jos maito ei ole synnytysosastolla vietetyn ajan puitteissa edes ehtinyt vielä nousta, jää äiti asian kanssa yksin”, terveydenhoitaja Anne Finska sanoo.

Ongelmien syyt moninaisia

Terveydenhoitajien mukaan imetyspulmien syyt ovat usein moninaiset. Äidiksi tuleminen on iso muutos naisen elämässä, monien mullistusten aikaa, jolloin oma kehokin käy kierroksilla. Imetys vie aikaa ja on sitovaa. Oman ajan menetys voi tulla ensi kertaa äidiksi tulevalle järkytyksenä. Ne joilla on jo lapsia, kamppailevat sen kanssa, miten aikaa riittää uudessa tilanteessa useammalle lapselle.

”Imetys on aina haaste. Se vaatii pysähdystä arjen hektisestä oravanpyörästä. Usein imetyksen sujuminen ottaa aikansa. Toivoisimme, että äidin lähipiiri olisi imetysmyönteinen ja tukisi häntä. Puoliso tai vaikka oma äiti voisi yrittää järjestää olosuhteet sellaisiksi, että imetykseen keskittyminen on mahdollista”, Knuutila kannustaa.

Terveydenhoitajat korostavat, että lapsen isä, isovanhempi tai joku muu äidille läheinen ihminen on tervetullut mukaan neuvolaan äidin tueksi, imetysvinkkejä kuulemaan.

Joskus – mutta erittäin harvoin – imetyspulmien syyt ovat fysiologisia eli maitoa ei yksinkertaisesti erity.

”Eihän kenenkään äitiys riipu imetyksestä. Ei se tee kenestäkään hyvää tai huonoa äitiä. Joskus imetys ei onnistu, mutta asiasta on hyvä jutella jonkun kanssa. Syyllisyyttä tai pettymystä ei tarvitse potea.”

Imetysjelppiin voi kysyä aikaa neuvolasta, omalta terveydenhoitajalta.

Poimintoja

  • Nimetön

    Miten ihmeessä ennen pärjättiin ?
    Pitääkö kaikki tehdä jonkun hiton ohjeen mukaan !

    • Nimetön

      Miten niin pärjättiin? Ennen vanhaan oli lapsikuolleisuus moninkertainen nykyiseen verrattuna. Ja silloin sai opastusta lähipiiristä kun vanhemmat sukupolvet asuivat samalla tontilla. Turha romantisoida menneen maailman kurjuutta.

  • Nimetön

    Ei se ollut kurjuutta, oltiin paljon tyytyväisempiä elämään kuin nyt.
    Mikähän sinua harmittaa ?

    • Nimetön

      Minua harmittaa se kun Suomi oli niin pitkään maatalousyhteiskunta. Ruotsissa työntekijät valmisti Volvoja. Meillä työväki kyyristy karvasenkuusen juurelle justeerikourassa. Sopiva määrä tyytymättömyyttä vallitsevaan tilanteeseen vie yhteiskuntaa eteenpäin.

Kommentointi ei ole käytössä.