”Tyttäreni selviytyminen on ihme” – Ryhmätoiminta päihdeomaisille käynnistyy Sastamalassa

Kokemusasiantuntija Heli Harinen ja Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n vastaava koordinaattori Tiina Rissa kannustavat päihdeomaisia hakeutumaan vertaistuen piiriin.

Heli Harisen elämä heitti kuperkeikkaa, kun hänen 16-vuotias sijaistyttärensä aloitti ammattikoulun, ajautui vääriin porukoihin ja alkoi käyttää kannabista. Päihteiden käyttö ei jäänyt pilven poltteluun, vaan pian tytär siirtyi vahvempiin aineisiin ja äiti löysi hänen huoneestaan huumeruiskun.

Tytär lähti kotoa ennen kuin ehti täyttää 18. Seurasi kahden vuoden ajanjakso, jona Harinen ei kuullut tyttärestään mitään.

”En tiennyt, onko hän elossa vai kuollut.”

Eräänä päivänä tytär soitti äidilleen ja pyysi häntä kahville. Yhteydenpito jatkui, mutta epäsäännöllisesti, sillä lapsi oli aina aineissa.

Myöhemmin tyttären elämässä tapahtui suuri käänne, jonka myötä hän pääsi irti huumeista. Vaikeudet eivät kuitenkaan kääntyneet saman tien voitoksi, sillä tytär sairastui psykoosiin.

Mitä tein väärin?

Mitä tein väärin? Sitä Heli Harinen on kysynyt itseltään satoja kertoja.

”Olen kokenut toivottomuutta ja syyllisyyttä. Toivottomuutta, kun en pystynyt auttamaan tytärtäni ja syyllisyyttä siitä, etten ole onnistunut äitinä.”

Raskas taakka keveni, kun Harinen löysi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n. Siellä, Päihdemieli-ryhmässä, hän tapasi kaltaisiaan ja huomasi, ettei ollut yksin ajatustensa kanssa. Ryhmässä Hariselle kävi selväksi, ettei kaikkea tarvitse kestää, eikä kaikkea sietää.

”Opin, että minä voin sanoa ei. Voin lopettaa kanssakäymisen, jos se haavoittaa liikaa. Opin rajani”, hän sanoo.

Harinen myöntää, ettei irtipäästäminen ollut helppoa. Lukemattomia kertoja hän mietti, onko se lapsen hylkäämistä, jos ei pidä tähän enää yhteyttä.

Pahinta päihdeomaisena olossa on yksinäisyys. Harinen muistuttaa, että varsinkin pienellä paikkakunnalla läheisen päihteidenkäyttöön voi liittyä häpeää.

”Kenelle uskallan kertoa? Voinko jutella sukulaisille, ystäville tai työpaikalla? Vertaisryhmässä tätä ei tarvitse pohtia. Aina on joku, joka on samassa veneessä ja jolta voi saada vinkkejä omaan tilanteeseensa.”

Ihme tapahtui

Mitä tyttärelle kuuluu nyt?

”Hän on 35-vuotias, asuu vuokra-asunnossa ja opiskelee sisustusalaa. Huumeet ovat jääneet taakse, mutta psykoosin uusiutuminen on aina mahdollista”, Harinen kertoo.

Heli Harinen pitää tyttärensä selviytymistä ihmeenä. Siksi hän haluaa kertoa tarinansa yhä uudestaan.

”Kun meille kävi näin, se voi tapahtua muillekin. Vaikka tyttäreni käytti huumeita 13 vuotta, on hän nyt kuivilla.”

Päihdemieli-ryhmä käyntiin myös Sastamalassa

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry järjestää yhteistyössä Mielipisteen kanssa Päihdemieli-ryhmän myös Sastamalassa.

Ryhmän toiminta käynnistyy yleisöluennolla ensi keskiviikkona 19.9. kello 17 alkaen Hopun palvelukeskuksen Unikko-kokoustilassa (Lemmenpolku 8). Luennolla päihderiippuvuudesta ja sen hoidosta puhuu psykiatrian erikoislääkäri Reijo Laitinen.

Ryhmätapaamiset pidetään Mielipisteellä (Ojansuunkatu 1A) ke 26.9., to 4.10. ja to 11.10. kello 16 – 18.

”Päihdemieli-ryhmässä kynnys on matalalla. Ei tarvitse olla kriisitilannetta tullakseen mukaan, vaan riittää, että läheisestä on herännyt huoli. Tukea saa jo varhaisessa vaiheessa”, kannustaa FinFamin vastaava koordinaattori Tiina Rissa.

Ryhmä tarjoaa vertaistukea sekä uusia näkökulmia ja voimavaroja arkeen. Keskustelujen ja harjoitusten avulla käydään läpi, millaisia tunteita, haasteita ja ajatuksia päihteidenkäyttö tuo omaisen elämään.

”Ryhmissä vire on aina positiivinen ja toiveikas, vaikka käsittelemme vakavia aiheita. Monet solmut aukeavat puhumalla”, Heli Harinen muistuttaa.

Ryhmään tulee ilmoittautua 24.9. mennessä Tiina Rissalle p. 040 5050 819 tai tiina.rissa@finfamipirkanmaa.fi

6 vastausta artikkeliin “”Tyttäreni selviytyminen on ihme” – Ryhmätoiminta päihdeomaisille käynnistyy Sastamalassa”

  1. Ex-tamperelainen

    Tiedän tunteen oman lapsen kohdalla.Hän on myös kuivilla mutta jälkensä on aineet jättänyt ja ovat loppuelämän mukana.En ole koskaan salannut asiaa ja olen sillä selvinnyt itse kutakuinkin tervepäisenä mutta monet itkut itkeneenä.En suostunut ikinä antamaan rahaa vaikka kuinka uhkailtiin,annoin ruokaa ja tupakkaa.Enkä siedä vitsailuja huumeiden käytöstä niiltä jotka ei tiedä minkälainen helvetti se on.Ihmettelen suuresti että alkoholismi on jotenkin tietämättömien mielestä sallitumpaa mutta huumeidenkäyttö on jotain muuta.Eipä sitä viinaakaan kenenkään suuhun väkisin kaadeta.

  2. Nimetön

    Aivan hemmetin hieno ammatti,kokemusasiantuntija.
    Minäkin vaihdan alaa ja ryhdyn sellaiseksi.
    Kuka kaipaa työpaikalle kokemusasiantuntijaa?Voisin tulla teille töihin.

    • Nimetön

      Onko sinulla kokemusta kovista huumeista niin paljon, että voit auttaa muita irti niistä? Joko olet ollut psykoosissa? Ryyppyputkesi ei riitä, vaikka se olisi jo kauan kestänytkin.

      • Nimetön

        Taisit nyt kompastua omaan näppäryyteesi……kun olisit fiksu tai edes normaali ihminen niin tietäisit mikä on kokemusasiantuntija,ei se pälkästään huumeisiin liity.
        Miten voit edes kuvitella etten olisi käynyt läpi esim.syöpää tai jotakin muuta vakavaa sairautta jonka johdosta voisin olla kokemusasiantuntija.

  3. Nimetön

    Jokin aika sitten täällä keskusteluissa oli kovastikin mielipiteitä kannabiksen vaarattomuudesta. Päihteestä, joka kokoukuttaa helposti ja on portti kovempiin aineisiin, kuten tässäkin Heli Harisen tyttären kertoumuksessa. On aika surullista luettavaa, että nuoren ja nuoren aikuisen elämästä katoaa arvokkaista kasvunvuosia päihteille. Voimia perheille, joiden nuori on joutunut vääriin porukoihin.