Minipossu hurmaa Stormissa – ”Armilla on aina paikka sydämessäni”

Minipossu Armi on siivo ja luonnikas otus.

Armi, kolme vuotta, röhkii hyväntuulisesti ja tökkii kärsällään jalkojani. Se joutuu kokemaan pettymyksen, minulla ei ole sille tuomisia, ei omenan omenaa tai luumuja – niistä se pitää erityisesti, kertoo Stormin löytöeläinpalvelua luotsaava Anne Hiirisalmi.

Hiirisalmen luona Armi on saanut hoitoa melkein kiinni muurautuneisiin silmiinsä, huonoon ihoonsa ja ylikasvaneisiin sorkkiinsa.

”Putsaan Armin rähmivät silmät joka aamu, se on jo tottunut siihen että käsittelyn jälkeen on aamupuuron aika. Armi pitää harjauksesta ja ihon öljyämisestä. Sorkkien vuolemisesta se ei tykkää, mutta kyseessä on pakollinen toimenpide.”

Lisäksi tarjolla on ollut paljon silittelyä, rapsutuksia ja hierontaa.

Minipossu on siisti ja seurankipeä eläin

Hiirisalmen mukaan sika on mainettaan siistimpi eläin. Se käyttäytyy siivommin kuin koira. Armi ei ole vielä kertaakaan päästellyt sisälle, vaan se tekee tarpeensa aina ulos ja vieläpä joka kerta samaan paikkaan.

Minipossu on myös seurallinen eläin, jos ei saman lajin kaveria ole tarjolla, kelpuuttaa se mainiosti niin ihmiset kuin koirat tai lampaatkin.

Edellisessä kodissaan Armi taisi olla välillä yksinäinen. Ketä tahansa Armi ei silti seuraansa huoli.

”Isäntä oli Armin makuun liian eläväinen ja nopea liikkeissään. Armi ilmaisi kiukkunsa ja kävi melkein päälle”, Hiirisalmi kertoo.

Sitä on vaikea uskoa, kun katselee tyytyväisenä touhottavaa säyseän oloista eläintä.

Armi ulkoilee mielellään, kunhan ei ole liian kylmä.

Armilan asukki vaatii hoitoa ja on kova syömään

Vahvan luonteen omaava minipossu on asustellut Sastamalan Stormissa muutaman viikon. Sillä on oma sisustettu huone Hiirisalmen talon alakerrassa ja aidattu tarha ulkona. Aitauksessa on jos jonkinlaista virikettä. Mieluiten Armi kuitenkin könyää korkeassa heinikossa, jossa se maiskuttelee luonnon antimia.

Hiirisalmi suunnittelee ulkotarhan portin päälle kylttiä, sen teksti on valmiiksi mietitty: Armila.

Hiirisalmi ei halua tarkkaan avata, mistä minipossu on kotoisin, mutta ei lähiseudulta. Armin tarina on minipossulle tyypillinen.

”Armi on otettu hyvään taloon, idylliseen pihapiirin silloin kun se oli ihan pieni ja söpö. Minipossu kuitenkin kasvaa ja vaatii paljon hoitoa, joten ehkä se hoidon vaativuus tuli hänen omistajilleen vähän yllätyksenä”, Hiirisalmi pohtii.

Eläinsuojelun kautta minipossu ei Stormiin tullut, vaan omistajien omastakin aloitteesta.

”Eläin ei pidä kylmästä, vaan tarvitsee siistin ja lämpimän sisätilan. Ei sitä voi koleilla keleillä saati talvella pitää ulkona.”

Minipossu ei myöskään sovellu ihmisten ruokajätteen syöjäksi. Se syö viljaa, hedelmiä ja kasviksia. Jälkimmäisiä Hiirisalmi arvioi kuluvan kolmesta viiteen kiloa päivässä. Porkkanat Armi nauttii mieluummin keitettynä kuin raakana.

Armin tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, mutta varmaa on, että Stormissa sillä olisi hyvät oltavat. Oikein possun päivät.

”Olen minä Armiin aika tavalla kiintynyt. Sillä on aina paikka sydämessäni”, Hiirisalmi sanoo.

Stormin löytöeläinpalvelusta lisää 2.10. Alueviestissä.

Katso video:

Jätä kommentti