Rallin SM-sarja käynnistyy ensi viikolla perinteisellä Arctic Lapland Rallylla eli tuttavallisemmin Tunturirallilla. Sastamalasta kotoisin olevalle 23-vuotiaalle Lauri Joonalle nyt alkava kausi on kolmas SM-sarjassa. Tulevaan kauteen Joona on valmistautunut huolella. Takana on noin 300 testikilometriä sekä arvokasta oppia ja hyviä vinkkejä muun muassa rallivalmentaja Kristian Sohlbergiltä.
“Autoon on hyvä tuntuma”, kertoo Joona.
Nuoresta iästään huolimatta Joona starttaa jo viidenteen Tunturiralliinsa. Viime vuonna Joona ajoi SM3-luokassa toiseksi, mutta hyvästä sijoituksesta huolimatta kisasta ei jäänyt kovinkaan mukavia muistoja. Hyvin alkanut kisa meni pilalle, kun hän ja kartturi Markus Määttänen jäivät edellä ajaneen kilpailijan onnettomuuden seurauksena syntyneeseen ruuhkaan, eikä tuomaristolta herunut aikahyvitystä.
“Viime vuoden tapahtumat kaivelevat vielä sen verran, että tänä vuonna ei ole mitään muuta tavoitetta kuin voitto.”
Lauri Joona saavutti viime kaudella ensimmäisen SM-mitalinsa sijoittuen tiukan ja kovatasoisen SM3-luokan loppupisteissä toiseksi. Arctic Lapland Rallyssä luokan paremmuudesta kilpailee 16 autokuntaa. Kilpailu sarjapisteistä tulee olemaan tiukka, onhan mukana koko viimevuotinen mitalikolmikko sekä tukku kovia haastajia. Joona osallistuu kisaan Ford Motorcraftin ilmoittamana Ford Fiesta R2T -autolla. Vakikartturi Markus Määttästä sijaistaa kauden avauksessa kokenut Juha Lummaa.
“Tunturi on hieno ja pitkä kilpailu, joten siellä täytyy keskittymisen olla kohdallaan.”
Kauden 2020 ensimmäinen MM-startti tapahtuu helmikuun puolessa välissä Ruotsissa.
“Ruotsissa kisataan M-Sportilta vuokratulla autolla kartturi Ari Koposen kanssa. Tarkoitus on saada hyviä erikoiskoeaikoja ja sitä myöten hyvä tulos”, Joona kertoo.
Rallin SM-sarjan ensimmäinen osakilpailu, Arctic Lapland Rally, käynnistyy perjantaina 17.1. kello 12 Rovaniemen keskustasta Lordiaukiolta. Kilpailun maaliin kilpailijat saapuvat lauantaina kello 19.20 alkaen. Rallissa ajetaan 10 erikoiskoetta, joille yhteismittaa kertyy 201,73 kilometriä. Reitin kokonaispituus on 712,09 kilometriä. Ilmoittautuneiden lista, tulosseuranta ja muut tärkeät linkit löytyvät sarjan kotisivuilta osoitteesta www.rallism.fi.
Urheilulajista riippumatta on hienoa vaihteeksi lukea haastattelu, jossa urheilija lähtee hakemaan voittoa. Suomen urheilun alennustilaa alleviivaavat häviötä hakevien kommentit, kuten “Teen vain oman suoritukseni ja katson, mihin se riittää”. Ei riitä mihinkään, kun ei ole yritystä ottaa kaikki irti harjoittelussa ja kisoissa, saati sitä viimeistä verenmakuista rutistusta, jolla ylittää itsensä. Kovin harva urheiluviihteen ammattilaisesiintyjä edes jaksaa panostaa työhönsä, kun vähemmälläkin saa elantonsa. Piiloudutaan jonkun kummallisen viihteentekijöiden ryhmän taakse käyttämällä passiivia: “Ollaan tehty töitä, ollaan sairastettu, mutta katsotaan, päästäänkö karsinnasta eteenpäin.” Ei päästä, ei viihdetaiteilija itse eikä hänen seurueensa, kun ovat valmiiksi asennoituneet häviävänsä. Ovelimmat urheiluviihteen ammattilaiset sysäävät vastuun ja työn haastattelijalle ja kuulijalle: “Kun sä ajat formulaa, sun täytyy tehdä kaikki 110-prosenttisesti.* Juu, ei siis onnistu, en aja formulaa ja minulla kyvyt eivät ylitä sataa prosenttia, vaikka hakisin kaikki käyttämättömät paukkuni.
Onnea kisoihin Lauri ja säilytä aina voittoa hakeva asenteesi!
Late kuuluu siihen harvaan ja valittuun “idioottien kerhoon”. Ei koskaan pidä lähteä henkselit paukkuen uhoaamaan! Tämä “Kullimuhmuni” elää menneessä tai sitten hän on hemmetin hyvä mustan satiirin kirjoittaja
Mekkonieminen, mahtaa sinua nyt nolottaa, kun tuli sunnuntaiyön laskuhumalassa oksennettua näppäimistölle ääliömäinen hyökkäys nuorta, yritteliästä autourheilijaa kohtaan. Kyllä Sastamalassakin saa menestyä ja kannustaa menestykseen, vaikka se kuinka kirvelisi luusereita. Sastamalan tulevaisuus on yritteliäiden nuorten varassa, mutta myös laiskat kaikenkadehtijat voisivat ryhdistäytyä tekemään jotakin surkeudelleen. Jos ei luonto anna periksi iloita muiden onnistumisesta ja kannustaa heitä yhä parempiin suorituksiin, on se oire perin huonosta itsetunnosta. Se ei parane, vaan pahenee kateutta kylvämällä ja ilmapiiriä myrkyttämällä. Positiivisen ihmisen ei tarvitse kulkea varjoissa katseita vältellen. Korkki kiinni ja pohtimaan, miksi on vajonnut pohjalle ja olisiko aika tehdä jotakin elämälleen.
Moottori ’urheilu’ lajina ja ilmiönä alkaa onneksi olemaan kuoleva dinosaurus.
Kannattaisi näiden kaahaajien siirtyä oikean urheilun pariin ja jättää saastuttamiset tekemättä.
Olet epäilemättä oikeassa, ainakin mitä tulee fossiilisilla polttoaineilla tapahtuvaan moottoriurheiluun. Mutta kehitystä parempaan suuntaan on jo tapahtunut: Formula E -auto on kokonaan sähköinen, FI-autoissa on hybridijärjestelmä, etanoli on jopa parempi polttoaine kilpa-autossa kuin bensiini. Moottoriurheilu on monessa edelläkävijä ja uuden tekniikan paras mainos. Jos moottoriurheilu siirtyisi ilmastoa kuormittamattomaan tekniikkaan, se voisi toimia esikuvana nykyiselle bensankärystä innostuvalle porukalle. Ehkä kannattaisi totaalikiellon sijaan lähteä painostamaan moottorimiehiä saasteettomiin voimanlähteisiin. Se voisi olla kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu.