
Mouhijärveläiset Jenni Dörig ja Leevi Karisalmi ovat pettyneitä Sastamalan kaupunginvaltuuston maanantaiseen päätökseen lakkauttaa Häijään alakoulun toiminta.
”Häijään vetovoima kärsii, kun koulu lakkautetaan. Pahimmillaan hyvä kehitys taittuu ja tilalle tulee asukaskato. Alueen vetovoiman heikkeneminen on tappio koko Sastamalalle”, Dörig sanoo.
Karisalmi uskoo, että päätöksellä voi olla vaikutusta Tiisalan Maisemakylien rakentumiseen.
”Tätä lyhytnäköisyyttä on vaikea ymmärtää. Vammalan lisäksi Mouhijärven alueen pitäisi olla kaupungin tärkein kehityskohde.”
Yrittäjä Dörig ja demarinuorissa vaikuttava Karisalmi laativat viime viikolla vetoomuksen esikoulun ja peruskoulun kahden ensimmäisen luokan säilyttämiseksi Häijäässä. Herkkujuustolassa olleeseen adressiin raapusti muutamassa päivässä nimensä 168 ihmistä.
Dörigin ja Karisalmen mukaan sysäyksenä adressin teolle oli Mikko Rauvan (kok) kaupunginhallitukselle tekemä esitys. Rauva teki esityksen Häijään koulun puolesta myös valtuustossa. Hän esitti, että Häijään koulun toimintamallia ja -edellytyksiä arvioidaan Häijään päiväkodin yhteydessä sekä seurataan uusien asuinalueiden ja muuttoliikkeen vaikutusta. Esitys kaatui äänin 28-15.
”En voi käsittää, että tämä meni näin. Sastamalassa laitetaan kasvualueella koulu kiinni ja muuttotappioalueella kouluja remontoidaan”, Dörig toteaa.
Dörig ja Karisalmi pitävät lapsivaikutusten arviointia asiassa riittämättöminä.
”Eskarilaiset ja nuorimmat koululaiset ovat liian pieniä koulutaksiin isompien oppilaiden joukkoon. Kokemus voi olla heille pelottava. Vai luottaako kaupunki siihen, että kaikilla vanhemmilla on mahdollisuus kuskata lapsiaan?”
Dörigin mukaan Häijään koulun lakkauttaminen tuli monille mouhijärveläisille yllätyksenä. Hänen mielestään palveluverkkosuunnitelman pureskelemiseen olisi pitänyt antaa enemmän aikaa niin kuntalaisille kuin päättäjillekin.
“Heräsimme liian myöhään taistelemaan Häijään koulun puolesta.”








On hieman outoa lakkautta Häijään ala-asteen koulu Häijäästä. Koulutaksi on tietysti hyvä palvelu, mutta Häijään kasvaessa voimakkaasti vetovoimaisena asutuskeskuksena, koulutaksien kapasiteetti ei välttämättä riitä viemään kaikkia alakoululaisia samaan aikaan kouluun, esimerkiksi Uotsolaan. Hyvillä kevyen liikenteen erillisreiteillä ja alikulkutunneli ratkaisuilla saataisiin kyllä varmasti lähiseudun lapsille turvallinen koulutie 1 – 2 km:n säteellä uudesta Häijään koulusta. Tällöin Tampereen suuntaan töihin lähtevät vanhemmat voisivat opastaa tai saattaa lapset turvallisesti koulutielle ja hakea myös kotiin esimerkki iltapäiväkerhoista ellei kotona ole joka päivä vanhempaa odottamassa lasta koulusta. Kännykät kun on jo usen käytössä ala-koululaisillakin. Nämä Häijään kouluasiat on kyllä mietittävä yhdessä ja sovussa uudelleen lasten ehdoilla ja lasten näkökulmasta.
Ei koulutaksi ole välttämättä kahdeksan hengen koppi, se voi olla myös pikkubussi tai isompi. Häijään autoliikenne on risteyskohdan vuoksi jo nyt vilkasta aamuisin ja iltapäivisin ja vilkastuu entisestään, kun asutus kasvaa. Turvallinen koulumatka on vaikeaa järjestää varsinkin, kun lapset eivät aina noudata sovittuja reittejä. Maisemakylät kasvavat vähitellen Uotsolan suuntaan, jossa jo on ennestään paljon koulua tarvitsevia perheitä. Maisemakylien länsipää on lopulta lähempänä Uotsolaa kuin Häijäätä. Tehty kouluratkaisu palvelee suurempaa kokonaisuutta, Mouhijärven keskustaajamaa, johon toivon mukaan sisältyy tulevaisuudessa myös Häijää.
Jos nykyiset Häijää ja Uotsola kasvavat tulevaisuudessa niin, että oppilaille tarvitaan kaksi koulua, ei mikään estä rakentamasta Tiisalaan uutta ala-astetta. Mutta siihen tarvitaan rahaa, eli veroa maksavia uusia asukkaita. Vielä nyt talouden realiteetit eivät tuota salli, mutta toivotaan kylien kasvua niin, että joskus raha ja asukasmäärä riittävät. Vajaakäyttöisten tilojen rakentaminen odottamaan tulevaa käyttöä rasittaa liiaksi jo entistenkin tyhjien rakennusten rasittamaa kaupunkia.