Poikkeustilanne saattaa aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta, mutta myös lähisuhdeväkivaltaa – “Kriisiajan yli ei kannata yrittää sinnitellä väkisin”

Kuvituskuva Pixabay.

Koronapandemia on tuonut mukanaan uudenlaisen arjen. Koululaiset opiskelevat kotona, vanhemmat tekevät etätöitä tai ovat saattaneet joutua lomautetuiksi. Lisääntynyt yhteinen aika ei välttämättä ole onnea ja auvoa, vaan voi johtaa tunnelman kiristymiseen.

”Kaikille koti ei ole ihana ja turvallinen paikka, vaikka niin tietysti toivoisimmekin”, toteaa rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Mira Kaaja Sastamalan seudun mielenterveysseurasta. 

Kaajan mukaan paikalliset yhteydenottomäärät ovat pysyneet toistaiseksi melko vakaina, mutta valtakunnallisen Mieli ry:n kriisiavussa soittojen määrä on poikkeusolojen aikana lisääntynyt.

Huhtikuun 7. päivään mennessä korona-aiheiset yhteydenotot ovat vähentyneet, mutta soittajat ovat aiempaa ahdistuneempia. Mieli ry:n kokoaman yhteenvedon mukaan eristyneisyys on pahentanut oloa ja aiheuttanut yksinäisyyttä. Perheet kärsivät ahdistuksesta ja ristiriidoista. 

Tilanteen ovat todenneet monet muutkin tahot. Lauantaina 4. huhtikuuta Suomeen julistettiin perherauha, joka haastaa suomalaiset huolehtimaan epävarmoina aikoina perheensä hyvinvoinnista. Lasisen lapsuuden ja Helsingin lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän ideoima julistus muistuttaa, että apua on saatavilla, jos perherauha särkyy. 

Kaaja tervehtii julistusta ilolla. 

”Perherauhan julistaminen on ollut positiivinen tapa huomioida se, mitä riskejä koteihin sulkeutuminen voi aiheuttaa.”

Mistä apua?

Paikallisesti tukea on saatavilla mielenterveysseuran Kriisikeskus Tukitalon kautta. Se tarjoaa Sastamalassa ja Huittisissa matalan kynnyksen apua missä tahansa elämän ja arjen pulmissa, joissa tahtoo vaihtaa ajatuksia ammattilaisen kanssa. Tyypillisiä yhteydenottoja ovat haasteet lähisuhteissa, erilaiset menetykset ja esimerkiksi työhön liittyvät kriisit, joita myös koronapandemia on saattanut aiheuttaa.  

Kriisikeskuksen yhteydessä toimiva Rikosuhripäivystyksen palvelupiste tarjoaa puolestaan tukea, neuvontaa ja ohjausta rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja todistajan asemassa oleville. 

”Kriisin ei tarvitse olla suuri, eikä yhteydenottoa miettiessään kannata pohtia tarvitseeko tilanteeseensa apua. Jos asiaa ylipäätään joutuu miettimään, kannattaa ottaa yhteyttä”, Kaaja korostaa.

Molemmat palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia ja asioida voi myös anonyymisti, vaikka nimimerkillä. Lähetettä palveluihin ei tarvita. 

Jos tunnelma kotona kiristyy tai väkivallan uhka leijuu ilmassa, kannustaa Mira Kaaja hakemaan apua mahdollisimman varhain. Kriisiajan yli ei kannata yrittää sinnitellä väkisin. 

 Olon pitäisi olla enimmäkseen hyvä

Mikä sitten on väkivaltaa? Kaaja muistuttaa fyysisen väkivallan olevan helposti tunnistettavissa, mutta henkinen väkivalta jää helpommin huomaamatta. Se voi olla vaikka jatkuvaa haukkumista, kontrollointia tai alentamista. 

”Väkivallan suhteen sääntönä voisi pitää, että ihmissuhteessa tulisi pääsääntöisesti tuntua hyvältä. Kumppania tai perheenjäsentä ei pitäisi missään tilanteessa joutua pelkäämään.”

Väkivalta on äärimmäinen seuraus koronapandemiasta. Kodeissa saattaa tällä hetkellä olla myös pelkoa, ahdistusta, alakuloisuutta ja arjen hallinnan vaikeuksia. 

”Ihmiselle voi tulla fyysisiäkin kriisioireita, kuten päänsärkyä ja unettomuutta. Jos oireet jatkuvat pitkään ja häiritsevät selvästi arjen sujumista, on apua tärkeää hakea. Olon pitäisi kriisin keskelläkin olla enimmäiseen hyvä, luottavainen ja positiivinen, vaikka heikkoja hetkiä olisikin.”

Tavallinen arki kantaa

Mitä suuremman tai pidemmän kriisin keskellä ihminen on, sitä tärkeämmäksi muodostuu perusasioista huolehtiminen, Mira Kaaja muistuttaa.

”Kannattaa siis tarttua rutiineihin: syödä säännöllisesti, pitää kiinni päivärytmistä, ulkoilla, ylläpitää sosiaalisia suhteita mahdollisuuksien mukaan ja tehdä joka päivä jotakin, mikä saa suun hymyyn. Tavallinen arki kantaa meidät kyllä tämänkin yli, kun uskallamme siihen luottaa.”

Tukea tarjoavat:

Paikallisesti: Sastamalan seudun mielenterveysseuran ry:n Kriisikeskuksen ajanvaraus, ohjaus ja neuvonta arkisin p. 03 512 0500. 

Valtakunnallisesti: Suomen Mielenterveysseura ry:n kriisipuhelin päivystää joka päivä kellon ympäri numerossa 09 2525 0111.