Huittisten kaupungin kadut ja kevyen liikenteen väylät Vampulaa lukuun ottamatta kahlattiin viime kesänä tarkasti läpi. Maanrakennuspäällikkö Sauli Riekkisen mukaan yksittäisten katuosuuksien kunnosta on tullut kaupungille palautetta ja katuja sekä kevyen liikenteen väyliä on erilaisilla toimenpiteillä korjattu ja päällystetty.

”Kuntokartoituksella saatiin kokonaiskuva pohjoisen Huittisten katuverkon kunnosta. Kartoitus antaa tietoa ja tukea päätöksentekoon vuosittaisia työohjelmia laadittaessa”, Riekkinen perustelee kartoituksen tekoa.

Kuntokartoituksen myötä katulinjoja mitattiin 246 kappaletta, mikä on 62,6 kilometriä. Kevyen liikenteen väyliä mitattiin 103 kappaletta, joista kilometrejä kertyi 32,4.

”Mittauksissa käytettiin mittausautoa, joka oli varustettuna inventointiin käytettävällä tietokoneella, videokameralla sekä GPS-paikantimella”, Riekkinen kertoo.

Huittisten kaduista laadittiin kesän aikana neljä erilaista karttaa, joista käy ilmi katujen ja kevyen liikenteen väylien kuntoluokitukset sekä väylien vauriojaksot.

”Kuntoluokat näkyvät kartoista erittäin tarkasti ja visuaalisesti.”

Huomattava korjausvelka

Mittausten perusteella Huittisten kadut sekä kevyen liikenteen väylät ovat keskiarvoltaan tyydyttävässä kunnossa, väylien kunnon ollessa keskivertoa huonompi.

Kuntokartoitusraportin mukaan väyläverkolla esiintyy vauriotyypeistä eniten kantavuuspuutteen aiheuttamaan painautumista ja pysyvää muodonmuutosta eli deformaatiota sekä verkkohalkeilua. Paikoin on havaittavissa myös routimisen aiheuttamia vaurioita halkeiluna ja routaväsymisenä.

Vauriotyyppien juurisyyt löytyvät puutteellisesta kuivatuksesta sekä mahdollisesti heikoista rakenteista.

Suurella osalla katuverkkoa ojat ovat matalia tai niitä ei ole lainkaan, minkä myötä myös liittymärummut puuttuvat. Kun vesi ei pääse valumaan pois kadulta, se imeytyy rakenteisiin ja asettaa ne alttiiksi kuormitukselle ja roudalle.

Riekkisen mukaan kuntokartoitustulokset eivät tule yllätyksenä.

”Yleisellä tasolla ongelmat ovat niillä alueilla, jotka tiedetään muutenkin. Päällystysmäärärahat on käytetty pääsääntöisesti pääkatujen päällystyksiin, joita joudutaan urautumisesta johtuen uusimaan 3 – 4 vuoden välein. Päällystyksiin sisältyy myös reunakivien uusimista joka lisää huomattavasti kustannuksia. Osa kokoojakaduista ja osa vanhoista asuntoalueiden kaduista on huonossa kunnossa, mikä on ollut tiedossa.”

Huittisten kaupungin kaduille on kertynyt huomattava, 7,9 miljoonan euron korjausvelka. Summa kasvaa kuluvan vuoden loppuun mennessä vielä 0,7 miljoonalla eurolla. Kaikki väylät eivät aiheuta korjausvelkaa, vaan ainoastaan ne väylät, joiden kuntotaso on alle optimikuntotason.

Huittisissa korjausvelkaa aiheuttavia katuja on yhteensä 29,9 kilometriä, joista pääkatujen osuus on 17 prosenttia, kokoojakatujen osuus 51 prosenttia ja tonttikatujen osuus 32 prosenttia.

Kuntokartoituksen perusteella on tarkoitus laatia hankesuunnitelma, jonka myötä osa kaduista ja kevyen liikenteen väylistä kunnostetaan.

Voit lukea koko jutun keskiviikkona ilmestyneestä Alueviestistä.