Lukija miettii: “Miksi Roismalan kappeli on päästetty rapistumaan?”

Roismalan hautausmaan vanha kappelin eli Stenbäckin kappelin huono kunto harmittaa lukijaamme.

Alueviestin toimitukseen soittanutta lukijaamme harmittaa Sastamalan Roismalan hautausmaan vanhan kappelin huono kunto. Hän kertoo kummastelleensa asiaa jo useamman vuoden, ja kappelin päästäminen nykyiseen tilaan on hänen mielestään seurakunnalta leväperäistä touhua.

”Koko rakennus näyttää siltä, että on parhaimmat päivänsä nähnyt, mutta ainakin katto pitäisi kunnostaa ja julkisivu puhdistaa. Joidenkin tiilien saumaus näyttää erikoiselta. Miksi niin hieno rakennus on päästetty rapistumaan? Se on osa hautausmaakokonaisuutta. Toivottavasti seurakunta ryhtyy pian toimiin asian korjaamiseksi ja remontoi kappelin”, lukijamme sanoo.

Noin 10 prosenttia varoista kunnostuksiin

Kysyimme Roismalan vanhasta kappelista seurakunnalta. Kirkkoherra Vesa Aurèn ja talousjohtaja Raimo Kemppi selvittivät asiaa Alueviestille sähköpostitse.

Kaksikko toteaa, että Sastamalan seurakunta käyttää vuosittain noin 10 prosenttia käytössä olevista varoistaan kirkkovaltuuston hyväksymän investointisuunnitelman mukaisesti kiinteistöjen kunnostukseen. Kun seurakunnalla on varsin paljon erilaisia kiinteistöjä, on kunnostettavia rakennuksiakin kymmeniä.

Esimerkkeinä mittavista remonteista Aurèn ja Kemppi mainitsevat viime vuonna uusitun Kiikan kirkon katon ja kirkon ulkomaalauksen. Tänä vuonna on Kiikoisten kirkon kunnostuksen vuoro ulkopuolelta ja ensi vuonna on vuorossa Sammaljoen kirkko.

”Näihin merkittäviin, usein satojen tuhansien eurojen kunnostuksiin on anottu ja saadaan myös avustuksia kirkon keskushallinnolta. Investointisuunnitelmassa on nytkin 20 – 30 kunnostettavaa kohdetta ja silti seurakunnan kiinteistöistä aina joku kohde näyttää olevan, ja onkin, korjauksen tarpeessa”, Aurén ja Kemppi kirjoittavat.

Koska korjattavia kiinteistöjä on paljon, on seurakunnan pakko priorisoida.

”Kunnostuslistan kärjessä ovat perustellusti seurakunnan käytetyimmät ja arvokkaimmat rakennukset, kuten toistakymmentä kirkkoamme.”

Lukijamme kaipaa kappelin julkisivun ehostusta.

Myös hiilineutraaliustavoite vaikuttaa

Mitä lukijamme antamaan palautteeseen tulee, seurakunnan kaksikko vastaa:

”Sastamalan seurakunta haluaa huolehtia hautausmaistaan mahdollisimman hyvin. Tästä syystä olemme esimerkiksi palkanneet kesäajaksi hautausmaillemme kymmeniä kausityöntekijöitä. Hautausmaiden tulee olla hoidetut niiden arvoa vastaavalla ja niihin haudattujen vainajien muistoa kunnioittavalla tavalla. Roismalan hautausmaan rakennukset tulevat kunnostettaviksi jokainen vuorollaan ja ajallaan.”

Eli ihan lähiaikoina kappelia ei ilmeisesti olla kunnostamassa.

Aurén ja Kemppi selvittävät vastauksessaan myös yhteiskunnan hiilineutraaliustavoitteen vaikutusta seurakunnan kiinteistöihin. Suomen evankelisluterilainen kirkko on helmikuussa 2019, muun yhteiskunnan tavoin, sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

”Tämän vuosikymmenen alun isoista investoinneista huomattava osa tullaan kohdentamaan lämmitysjärjestelmien muuttamiseen mahdollisimman ympäristöystävällisiksi ja kustannustehokkaiksi. Käytännössä pääpaino on kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.”