Kysyimme mielipidekirjoituksessamme Sotesin perusteluja lopettaa äitiysneuvolatoiminta Mouhijärvellä kolmea kuukautta ennen toimintojen siirtymistä hyvinvointialueelle. Halusimme myös tietää, kuinka tehty päätös sopii yhteen hyvinvointialueen lupaamien säilyvien lähipalveluiden kanssa ja kuinka päätös on yhteneväinen kunnan strategian kanssa.
Saimme vastineen mutta emme vastauksia kysymyksiimme. Ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle on Sotesin tietojen mukaan syntymässä kolme lasta ja ennuste on, että pohjoisen alueelle syntyy 36 lasta tänä vuonna. Meille kerrottiin myös, että yksi terveydenhoitajan tarvitsee hoitaa vähintään 38 lasta varmistaakseen riittävän osaamisen. Lisäksi kerrottiin paljon esim. tulevista lähipalveluista kuten etälääkäripalveluista. Ristiriitaista on se, että neuvolan yhtenä siirtymisen perusteluna on lääkäripalveluiden läheisyys ja toisessa kohtaa mainostetaan etälääkäripalvelua hyvänä tapana hoitaa asioita. Kuten aiemmin totesimme, suurin osa neuvolakäynneistä on terveydenhoitajan palveluja ei lääkärikäyntejä, jotka on tähänkin asti hoidettu Vammalassa.
Se mikä jätettiin kertomatta, on että samaa lukua on esitetty ennenkin, kun neuvolatoiminnan jatkamista on pohdittu ja on todettu, että tuo luku 38, on hoitajan, joka tekee täyttä työviikkoa. Mouhijärvellä terveydenhoitaja on ollut kolmena päivänä viikossa ja näin ollen tuo kaavailtu 36 syntyvää lasta täyttää kriteerit mainiosti. Määrä ei siis ole ollut oikea ongelma tähänkään mennessä, miksi se nyt yhtäkkiä on? Miksi ennakoidun kahden lapsen vaje kokoaikaisen työntekijän määrästä tekee järkevämpää siitä, että 36 odottajaa ajaa kuukausittain/viikoittain Vammalaan sen sijaan, että yksi hoitaja ajaisi Mouhijärvelle? Kerrottu ei myöskään sitä, kuinka tuo esitetty alkuvuoden kolmen lapsen luku peilautuu aiempiin vuosiin? Kuinka monta lasta on tiedossa syntyväksi muilla alueilla tässä kohtaa?
Millä tavalla Sotesi, jonka kuitenkin pitäisi yhä pitää kunnankin strategiat mielessään, on arvioinut muuttaville lapsiperheille olennaisen palvelun siirtämisen vaikutusta kunnan kasvualueen vetovoimaan? Miten on arvioitu mitä aiempaa pidempi matka neuvolaan vaikuttaa vaikkapa perheen muihin lapsiin? Ympäristöön ja hiilijalanjälkeen?
Ainoa perustelu vastineessa oli töiden helpompi järjestely, jos palvelut siirtyvät yhteen paikkaan. Tämä kertoo meistä sen, että siirtoa ei ole ajateltu kenenkään muun kuin Sotesin kannalta ja siirto on yritetty tehdä vaihvihkaa ennen hyvinvointialueelle siirtymistä. Meillä on ratkaisu, jos töiden järjestely on se ongelma: josko se hoitaja joka 3 päivänä viikossa ajaa Mouhijärvelle, hoitaisi ne 36, äitiä, jotka asuvat tällä alueella?
Se, mikä aiemmassa mielipiteessämme jäi vähemmälle huomiolle, on asian tiedottaminen. Tai pikemminkin tiedottamisen täydellinen puuttuminen. Terveysaseman työntekijätkään eivät ole olleet perillä siitä mitä tulee tapahtumaan, puhumattakaan tavallisista kuntalaisista. Tietomme ehkäisyneuvolan kohtalosta tuli Sotesin työntekijöiltä, joten sisäisessä viestinnässä on epäonnistuttu yhtä totaalisesti kuin ulkoisessa. Missä tämä päätös on siis tehty ja kuinka siitä on keskusteltu ja tiedotettu?
Lapsia syntyy yhä vähemmän, se on fakta ja koko maan trendi mutta se ei anna perusteluja siirtää kaikkia palveluja Vammalaan, kun lapsia kuitenkin syntyy pohjoisen alueelle yhä lähes yhden terveydenhoitajan täyden työviikon verran ja palvelu on ollut saatavilla kolmena päivänä viikossa. Pohjoisen alue vetää hyvin ja empiirisen tutkimuksen perusteella me tiedämme ainakin neljä odottavaa äitiä alueella, lisäksi arvelemme, että keskimäärin 9 kuukauden raskausajasta johtuen suurinta osaa ensi vuoden vauvoista ei ole edes pantu vielä alulle. Ei ole siis mitään aitoa syytä, ei edes kustannuksissa, siirtää lapsiperheidelle tärkeä palvelu pois pohjoisen alueelta ja näin vähentää alueen tällä hetkellä hyvää vetovoimaa lapsiperheille.
Mikko Rauva ja Mirva Iso-Kukkula
