Huittisten uuden paloaseman kaavaa koskevassa yleisötilaisuudessa ei nähty viime viikolla yleisöryntäystä. Median edustajien ja asianosaisten lisäksi paikalle saapui vain kolme miestä, mutta kysymyksissä ja kommenteissa osallistujamäärän vähyys ei näkynyt.

Puhetta riitti niin savisen tontin vesiongelmista ja liikenneyhteyksistä kuin vuosikymmeniä odotetun paloaseman merkityksestä koko kaupungille.

Pentti Risanen halusi tietää, miten tontin vesien kanssa aiotaan pärjätä. Jari Virtaa kiinnostivat erityisesti tieyhteydet ja Huittisten paloaseman entinen palopäällikkö Pekka Lehtinen iloitsi siitä, että asemaa ollaan viimein suunnittelemassa paikalle, jonne sitä kaavailtiin jo vuosikymmeniä sitten.

Oikeaa paikkaa mietitty pitkään

Huittisten kaupungin tekninen johtaja Seija Holmi avasi tilaisuudessa hankkeen taustoja. Uuden paloaseman tarvetta on selvitetty jo usean vuoden ajan, ja vuonna 2022 valmistuneessa tarveselvityksessä nykyisistä tiloista löydettiin sekä rakenteellisia että toiminnallisia ongelmia.

Uuden aseman sijoituspaikkaa on puolestaan tutkittu muun muassa pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen ja riskialueiden perusteella. Näiden tarkastelujen pohjalta Nokkamäentien varsi, Härkäpakarin liikennevaloristeyksen vastakkaisella puolella, on todettu tarkoitukseen sopivaksi paikaksi.Sijainti palvelee sekä nykyisiä että tulevaisuudessa tunnistettuja riskialueita ja on pelastustoiminnan kannalta huomattavasti nykyistä parempi.

Holmi muistutti, että kaupungin vastuulla on tässä vaiheessa kaavamuutoksen valmistelu. Varsinainen paloaseman rakentamishanke kuuluu hyvinvointialueelle.

Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei kaupungilla ole vielä tarkkaa tietoa rakentamisen aikataulusta. Todennäköistä kuitenkin on, ettei uuden paloaseman rakentamista päästä aloittamaan tänä, eikä kahtena seuraavanakaan vuonna.

Kaavamuutosta valmistelevan Swecon arkkitehti Timo Rysän mukaan kaava on parhaillaan luonnosvaiheessa. Tavoitteena on, että se etenee ehdotusvaiheeseen vielä loppuvuoden aikana, minkä jälkeen se tulee hyväksymiskäsittelyn kautta voimaan.

Vaikutukset liikenteeseen pieniä

Kaava-alue on ollut satojen vuosien ajan maatalouskäytössä. Alueen luonteeseen vaikuttaa vahvasti myös vieressä kulkeva valtatie 12.

Rysän mukaan liikenteen vaikutuksia on tarkasteltu suunnittelussa huolellisesti. Huomioon on otettu myös paloasematoiminnan vaikutus muuhun liikenteeseen sekä liikennevaloristeykseen suunniteltu eritasoliittymä.

”Vaikutukset ovat varsin pieniä, lopulta paloasematoiminta ei vaikuta alueen muuhun liikenteeseen kovinkaan merkittävästi, Rysä arvioi.

Hän korosti, että kaavassa on pyritty ennakoimaan kaikki tällä hetkellä tiedossa olevat suunnitelmat, jotta alueen kehittäminen olisi mahdollista myös tulevaisuudessa.

Vesi ei saa koitua ongelmaksi

Yksi tilaisuuden keskeisistä kysymyksistä koski tontin maaperää ja vesien hallintaa. Risanen piti aluetta haastavana, sillä hänen mukaansa luonnollista veden laskureittiä ei ole riittävästi ja harju tuo alueelle lisää vettä.

”Onko tässä punnittu, mitä vesien kanssa tehdään, ettei koko asema huku veden alle”, Risanen kysyi.

Rysän mukaan vesienhallinta on ollut yksi kaavasuunnittelun keskeisimmistä kysymyksistä. Asiaa on selvitetty yhdessä asiantuntijoiden kanssa, sillä alueen läpi kulkeva oja palvelee laajaa valuma-aluetta ja kerää vesiä pitkältä matkalta.

”Olemme halunneet varmistaa, ettei vesi tule missään kohtaa ongelmaksi”, Rysä sanoi.

Rakentaminen savimaalle edellyttää hänen mukaansa todennäköisesti maamassojen tuomista ja vaihtamista sekä rakennuksen paaluttamista.

Rysä muistutti kuitenkin, ettei savimaa ole Huittisissa poikkeuksellinen ongelma.

”Vesi on haaste kaikilla alavilla, savipitoisilla mailla, mutta jos se estäisi rakentamisen, ei tässä olisi koko kaupunkia.”

Myös Holmi totesi, että viime vuosien talvitulvat ja yllättävät tilanteet ovat nostaneet hulevesisuunnittelun aivan uudelle tasolle. Vesienhallinta vaatii aiempaa enemmän huomiota, mutta hänen mukaansa kyse ei ole ratkaisemattomista ongelmista.

Suunnitelmissa lähes sama paikka kuin vuosikymmeniä sitten

Virta halusi tietää tarkemmin, miten paloasemalta pääsee liikenteeseen ja millaisia liittymiä alueelle suunnitellaan.

Rysän mukaan lopulliset liittymäratkaisut tehdään yhteistyössä pelastuslaitoksen ja liikennesuunnittelijan kanssa. Paloaseman toiminnan kannalta olennaista on, että ajoneuvoilla päästään liikkeelle kahteen suuntaan.

”Käytännössä paloasematoiminta vaatii sen, että ajamaan päästään kahdesta suunnasta ja paras on, jos asemarakennuksesta pystytään ajamaan läpi”, Rysä kuvaili.

Tämänhetkisen näkemyksen mukaan liittymät sijoittuisivat Nokkamäentielle ja Ristikankaantielle. Tarkemmat paikat ratkaistaan kuitenkin myöhemmässä suunnittelussa.

Lehtinen muisteli, että paloasema oli vuosikymmeniä sitten lähellä sijoittua valtatien toiselle puolelle, nykyisen Jyskin paikalle.

”Asiasta käytiin kiivaita keskusteluja ja äänestyksiä. Sitten paloasema sijoitettiin väliaikaiseen rakennukseen, jossa väliaikaisuus jatkuu edelleen”, Lehtinen muisteli.

Hän pitää nyt suunniteltua paikkaa erinomaisena ja uskoo, että vesiongelmat pystytään ratkaisemaan nykytekniikan avulla.

Lehtinen korosti myös paloaseman näkyvyyden symbolista merkitystä. Hänen mukaansa uusi asema kertoo osaltaan siitä, että Huittisissa on turvallista asua ja että kaupunki katsoo tulevaisuuteen.

”Uutta paloasemaa ei missään tapauksessa saa sumputtaa mihinkään piiloon, vaan sen tulee olla näkyvällä paikalla kertomassa, että täällä on turvallista asua.”

Tilaisuuden päätteeksi miehet kiittelivät mahdollisuutta osallistua kaavan valmisteluun ja saada tietoa suunnitelmista.

Myös Rysä piti keskustelua arvokkaana, sillä paikallisilta saadaan hänen mukaansa sellaista tietoa, jota ei välttämättä löydy valmiista selvityksistä tai asiakirjoista.