Seurakuntavaalien loppukiri on käynnissä, ja moni miettii kuumeisesti, ketä oikein äänestäisi. Sastamalassa Sylvään koulun auditoriossa maanantai-iltana pidetyssä vaalipaneelissa ehdokkaat saivat tuoda esille omia näkemyksiään. Keskusteluun nostettiin myös pitkään puhuttaneet ja erimielisyyksiäkin aiheuttaneet aiheet kuten Tyrvään kirkon peruskorjauksen hankesuunnitelma.
Suunnitelmasta on käyty kuohuttavan kiivastakin keskustelua lehtien palstoilla ja somessa, mutta paneelissa sotatunnelmissa ei oltu. Ilmapiiri oli kunnioittava ja kuunteleva. Edustettuna oli kaikki viisi valitsijayhdistystä, joista jokaiselta oli mukana keskustelemassa kaksi ehdokasta. Varsinaista yleisöryntäystä tilaisuudessa ei ollut, mutta oli paikan päälle tullut myös kuulijoita. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä valitsijayhdistykset, Alueviesti ja Tyrvään Sanomat. Vaalipaneelia juonsivat Alueviestin päätoimittaja Maija Latva ja Tyrvään Sanomien päätoimittaja Hanna Pihlajamäki.
Keskustelua kiinnostavista aiheista käytiin koko tilaisuuden ajan rakentavasti. Yhteisten päämäärien saavuttamiseksi tarvitaankin kykyä joustaa, ja tulla vastaan, vaikka kaikesta ei täysin samaa mieltä oltaisikaan. Riitely hajottaa – yhteinen sävel on tärkeä löytää, sillä lopulta seurakunnassa tulisi osata ”soittaa samassa orkesterissa”.
”Haluaisin nähdä seurakunnan, jossa ei tarvitsisi tapella, että ei oltaisi sotiva seurakunta vaan sopiva seurakunta. Uskon, että seurakunnan työ monipuolistuu jatkossa entisestään”, kiteytti Thomas Fisher osuvasti.
”Minä uskon, että ei me näistä remonttiasioistakaan olla hirveästi eri mieltä”, Aleksi Sandroos puolestaan lausui.
Puheenvuoroja kuunnellessa jäi käsitys, että remonttitarpeidenkin suhteen suunta oli lopulta sama – yksityiskohtien, toimintojen ja rahasummien kohdalla tosin oli erilaisia näkemyksiä. Kaiken keskiössä jokaisella ehdokkaalla oli kuitenkin halu siihen, että seurakunnan toiminnot turvattaisiin tulevaisuudessakin. Se vaatii paljon suunnittelua, myös taloudellisesti.
Kaikki olivat sitä mieltä, että Tyrvään kirkon remontointi on vääjäämättä edessä ennemmin tai myöhemmin. Hankesuunnitelman mukainen remontti kustantaisi noin 5,5 miljoonaa euroa. Edullisemman vaihtoehdon mukaan remonttiin laitettaisiin noin 2,2 miljoonaa euroa.
”Kirkkoa ei pidä muuttaa liikaa, Tyrvään kaksitorninen kirkko on valtakunnan toinen kaksitorninen kirkko, niitä ei ole muita Suomessa”, Raimo Murtomäki selvitti. Hän kannatti kustannuksiltaan maltillisempaa remonttia.
”Ymmärrän, että muutokset pelottavat, mutta muutoksia on tehty ennenkin. Ei se poista kirkon arvokkuutta”, Aleksi Sandroos puolestaan kommentoi.
”Kustannukset jakautuvat monelle vuodelle, Tyrvään kirkko on kuitenkin meidän pääkirkkomme”, Merja Helander huomautti. Sami Pajunojakin muistutti siitä, että kustannukset sijoittuvat pitkälle aikajänteelle.
”Ihmiset ja seurakunta pystyvät sopeutumaan siihen”, Pajunoja uskoi.
Rakennuksia tarvitaan edelleen, vaikka osa seurakunnan kiinteistöistä onkin myyty. Tärkeintä on kuitenkin se, että seurakunta tavoittaa sitä tarvitsevat ihmiset.
”Haluan, että seurakunta säilyy tärkeänä yhteisönä tässä ajassa”, totesi Päivi Pelttari.
Pekka Leikkaa korosti diakoniatyön merkitystä. Hän oli myös huolissaan ihmisten kasvavista mielenterveysongelmista ja monien kokemasta yksinäisyydestä.
”Kirkon pitää pysyä lähellä ihmistä”, Leikkaa totesi.
Kirkon tulee tarjota turvaa, toivoa ja pysyvyyttä.
Parhaimmillaan yhteys seurakuntaelämään lähtee jo vauvasta saakka ja säilyy läpi elämän aina viimeiselle matkalle saakka.
”Olisi hyvä, että jumalanpalvelukset houkuttaisivat koko perheen tulemaan kirkkoon, ja osallistuminen kuuluisi ihmisten ja perheiden viikkorytmiin pienestä pitäen. Jumalanpalvelusten aikana lapsille olisi hyvä olla pyhäkoulu”, näki Thomas Fisher. Käytännön asiat tulee myös huomioida. Useat ehdokkaat toivat esille sen, että esimerkiksi lapsia ajatellen vessat olisivat kirkkotiloissa oleelliset.
Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, seurakunnankin kohdalla. Heidät koetaan hyvin tärkeiksi.
”Lasten ja nuorten asiat ovat lähellä sydäntäni”, sanoi Mika Trofast.
”Nuoret voivat ajatella, että sillä ei ole merkitystä, käykö äänestämässä. Äänestämällä voi kuitenkin vaikuttaa, joten olisi tärkeää, että nuoretkin äänestäisivät. Nuoret katsovat tulevaisuuteen eivätkä menneisyyteen. Kannustan Sastamalan nuoria äänestämään”, rohkaisi Salme Kuukka.
”Vanhemmat näyttävät esimerkkiä äänestämisessäkin, ja kotona on hyvä käydä aiheesta keskustelua. Ja pitää muistaa, että jo 16-vuotias sa äänestää seurakuntavaaleissa”, korosti Elisa Junttila.
Moni nosti esille myös diakoniatyön, keskusteluavun ja muun lähimmäistä auttavan työn merkityksen. Huoli kasvavista mielenterveysongelmista ja muista ahdinkoa tuovista asioista oli suuri. Järjestöihin kohdistuneet leikkaukset näkyvät myös seurakuntatyössä.
Vaikeissa tilanteissa kirkon piiristä haetaan turvaa ja apua. Ja sen pitäisi pystyä vastaamaan tähän tarpeeseen.
Haasteita seurakunnalle tuo myös toimintakenttä; Sastamala on alueena laaja. Kaikkia kiinteistöjä ei ole ollut mahdollista pitää yllä ja kunnostaa, joten seurakuntatalokiinteistöjä on myyty.
Kiikoisissa ja Karkussa seurakuntatalot vielä on, mutta nekin ovat luovutettavien salkussa, mikäli suurempia korjaustarpeita ilmenee. Sastamalan seurakunnassa on tällä hetkellä hallinnollisesti raskas rakenne, kappeliseurakunnat ja työalat. Piispantarkastuksessa vuonna 2022 hiippakunnan kapituli ja piispa kehottivat keventämään niitä. Ehdokkaat esittivät kappelimallille yhtenä vaihtoehtona alueellisia työryhmiä.
Jokainen oli sitä mieltä, että toimintaa pitää olla Sastamalassa jatkossakin eri kappeleiden alueella.
”Toimintaa koko alueella pitää olla, alueilla voisi olla oma työryhmänsä. Byrokratian pyörittäminen vie energiaa toiminnasta”, Salme Kuukka sanoi. Hänen mukaansa myös esimerkiksi messujen päällekkäisyyksiä voisi purkaa.
”Hallinnollista byrokratiaa on liikaa ja papit joutuvat tekemään paljon pöytäkirjoja ja siihen menee aikaa. Paikallinen toiminta tulisi kuitenkin säilyttää”, Elisa Junttila pohti ja kannatti myös työryhmien muodostamista. Hän väläytti ajatusta myös vapaaehtoisten voimin pidettävistä hartaustilaisuuksista.
Läpi linjan ehdokkaat olivat sitä mieltä, että on ensiarvoisen tärkeää säilyttää seurakunnallisesti aktiivinen, monipuolinen toiminta koko Sastamalan alueella.
”Pitäisi saada trendi kääntymään niin, että ihmiset eivät katoaisi kirkon ja seurakunnan piiristä”, sanoi Sami Pajunoja.
Yhteistyö eri toimijoiden kanssa koettiin myös tärkeäksi ja vaalimisen arvoiseksi. Kaupungin kanssa sitä jo on, mutta lisääkin voisi olla.
”Mukaan tarvitaan myös vapaaehtoisia”, Salme Kuukka muistutti.
Mukana olleet valitsijayhdistykset ja ehdokkaat: Sopiva seurakunta ehdokaslista; Thomas Fisher ja Sami Pajunoja, Kirkkodemarit edistyksen ja lähimmäisen rakkauden ehdokaslista; Mika Trofast ja Merja Helander, Yhdessä pidämme huolta Keskustan ehdokaslista; Aleksi Sandroos ja Salme Kuukka, Kokoomuslaisen seurakuntaväen ehdokaslista; Päivi Pelttari ja Pekka Leikkaa, Seurakunnan rakentajien valitsijayhdistys ehdokaslista; Raimo Murtomäki ja Elisa Junttila.
