Houhajärven reunustaa Sastamalan Sammaljoelle mutkitteleva Sammaljoentie on kokenut vuosikausia odotetun peruskorjauksen. Samaan syssyyn laitettiin myös päällystettä jonkin matkaa Rautaniementielle ja Houhajärventielle.
Viime sunnuntaina oli tiejuhlan aika Sampolassa. Runsaasti väkeä vetänyt juhla oli pelkkää iloa. Eikä vain sammaalaisten. Sastamalan Kallialassa asuva Simo Hellman oli ajanut paikalle vuoden 1966 sveitsiläisen Saurer -kuorma-auton.
”Kyllä on tie Vammalasta tänne hyvässä kunnossa. Vanha kuormurikaan ei tärissyt yhtään. Sammaljoentie on oikea maisematie, joka näin ruskan aikaan on todella parhaimmillaan. Painorajoitus on kyllä edellytys sille, ettei tie ole parin vuoden kuluttua taas heikossa kunnossa”, miettii Simo.
Sampolan pihamaalla on katettu kenttäkeittiö. Soppatykillä hääräävät Maarit Kallio ja Tomi Viikari. Maarit myhäilee, kun tie vihdoinkin saatiin kuntoon.
”Oli kyllä viimeinen aika. Tie oli niin huonossa kunnossa, että traktorillakin oli tekemistä. Ja motoristeille tie oli jopa vaarallinen. Enää ei tarvitse pelätä traktorin rikkumista, saati sitten autojen”, iloitsee Maarit.
Hän vielä huomauttaa, että kun tielle tuli päällyste loppukesästä, niin se huomattiin kauempanakin.
”Moottoripyöräilijöitä on liikkunut paljon.”
Tomi nyökyttelee Maaritin puheille.
”Ja hyvä oli, kun saatiin kahdelle muullekin tielle uutta päällystettä.”
Sammaljoelta on Roismalan risteykseen matkaa noin viisitoista kilometriä. Minna Saarinen pohtii, että peruskorjaus tavallaan lyhensi matkaa, tai ainakin nopeutti.
”Kyllähän tuo huonokuntoinen tie vaikutti kulkemiseen aika paljon. Meiltä on jokseenkin sama matka Punkalaitumelle kuin Vammalaan. Tulihan siinä käytyä monet kauppareissut Punkalaitumella, kun tie Vammalaan oli surkea. Ei ole enää.”
Juhlapaikalla hernekeittoa ja näkkileipää nautti myös kokoomuksen sastamalalainen kansanedustaja Arto Satonen. Hän oli aikanaan taustajoukoissa, kun tiehankkeelle haettiin rahoitusta.
”Tämä tie on tärkeä sammaalaisille ja myös muille. Liikennemäärät ovat sellaiset, että remontti oli enemmän kuin tarpeen.”
Satonen tähdentää, että Sastamalassa on runsaasti vastaavia teitä, jotka vaativat toimenpiteitä.
”Yksi on Liuhalaan johtava tie. Ja vastaavia on toki paljon. Usein on kuitenkin niin, että suunnitelmia ei ole tehty niin pitkälle, että rahaa voisi esittää.”
Valtatietä 12 on paranneltu viime vuosina valaistuksella Roismalasta Kärppälään, riista-aidalla sekä Kiikan ja Ellivuoren risteysten parannuksilla. Lisää on luvassa.
”Valaistus Nokialle saakka on tärkeä. Silloin koko matka Sastamalasta Tampereelle on valaistu.
Hinnaksi on esitetty 630 000 euroa. Olen tekemässä rahoituksesta talousarvioaloitetta”, lupaa Arto Satonen.
“Ihan koko reseptiä ei paljasteta”
Soppatykillä tehdyn hernesopan valmistaminen juhlaväelle oli tarkkaa puuhaa. Niinpä Maarit maisteli Tomin puukauhalla hämmentämää soppaa ennen tarjoilua.
”Taitaa tarvita vähän lisää suolaa”, toteaa Maarit.
Sopan valmistaminen alkoi jo lauantaina, kun herneet laitettiin likoamaan.
”Ihan koko reseptiä ei paljasteta. Mutta paikallista peuraa sopassa on. Ja mausteina ainakin suolaa ja meiramia”, paljastaa Maarit.
”Ja yksi tärkeä asia on pitkä keittoaika. Tämä soppa on muhinut aamuseitsemästä”, huomauttaa Tomi.
Juhlaväki kiitteli soppaa.
