”Huittisten Suttilaan voisi olla hyvä asettua”, ajatteli Riikka Kömi muutama vuosi sitten aloittaessaan omakotitalonsa rakennusprojektin.

Kömistä tuli suttilalainen sattumuksien ja oikean ajoituksen myötä.

”Asuin vuokralla tässä vieressä ja sitten minulle tarjoutui mahdollisuus ostaa tämä tontti. Siskoni perhe asuu aivan lähellä ja sukujuurenikin johtavat samoihin maisemiin, joten päätös rakentaa Suttilaan syntyi lopulta helposti.”

Rakennuspaikan valinnassa painoivat myös oma rauha ja suoraan ulko-ovelta avautuva luonto.

”Tämä paikka on juuri sitä, mitä kodiltani toivon. Minulle on tärkeää, että pääsen omasta pihasta suoraan metsään ja ikkunoista avautuva peltomaisema miellyttää silmää.
Palvelut ovat lähellä ja kylällä toimii vireä nuorisoseura, myös oma kyläkoulu on todella hieno asia”, Kömi perustelee valintaansa rakentaa Suttilaan.

Kömin luettelemat asiat kuulostavat tutuilta Satafoodi Kehittämisyhdistyksen hanketyöntekijä Hanna Hällforsin korvaan. Satafoodilla on ollut vuodenpäivät käynnissä Jotsenten reitin rahoittama rakennuspaikkaselvitys-hanke, jonka tavoitteena on kartoittaa uusia rakennuspaikkoja Suttilan ympäristöstä.

”Maaseudulle ja kyliin rakentaminen kiinnostaa ihmisiä tällä hetkellä kovasti. Meidän tarkoituksemme on selvittää, millaisia mielenkiintoisia rakennuspaikkoja Suttilasta löytyy ja tämän myötä edistää kyläkaavan laatimista alueelle”, Hällfors kertoo.

Sopivia metsäisiä paikkoja

Alkusysäyksen hankkeelle antoivat Suttilan ja Vakkilan kyläyhdistykset, joiden aktiivit Jukka Tuori ja Paavo Törmälä jättivät kuntalaisaloitteen Suttilan ja Vakkilan tonttitarjonnan selvittämisestä.

Miehet tekivät esiselvityksen, jonka mukaan alueella on asiasta kiinnostuneita maanomistajia ja tarkoitukseen sopivia rakennuspaikkoja.

Tähän mennessä noin kolmen kilometrin säteellä Suttilan koulusta on löytynyt reilu kymmenkunta maanomistajaa, joilla on tarjolla noin 30 rakennuspaikkaa uusille omakotitaloille.

”Emme etsi niinkään yksittäisiä rakennuspaikkoja, vaan enemmänkin yhteneväisiä alueita, joille olisi mahdollista toteuttaa infraa keskitetysti. Teemme esiselvitystä siitä, mitkä voisivat olla järkeviä rakennuspaikkoja esimerkiksi viemäröinnin kannalta. Tarkoitus ei ole muuttaa peltoja asumiskäyttöön, vaan säilyttää ne jatkossakin viljelykäytössä ja löytää uusia rakennuspaikkoja enemmänkin sieltä metsäisistä paikoista”, Hällfors kertoo.

Kyläkaava helpottaisi byrokratiaa

Tavoitteeksi asetettu kyläkaava helpottaisi Suttilaan rakentamista huomattavasti.
Kömi tietää omasta kokemuksesta, että rakennusluvan saaminen kaavoittamattomalle alueelle on melkoinen byrokratian viidakko.

”Oma rakennuspaikkani oli alun perin metsätontti, joka piti muuttaa rakennustontiksi. Se yllätti, miten paljon lupia piti hakea ja papereita täyttää ennen kuin rakennusluvan sai. Siksi kuulostaa erittäin hyvältä, että kyläkaavan myötä vastaavaan rumbaan voisi saada helpotusta.”

Hällfors kertoo, että maanomistajien suhtautuminen hankkeelle on ollut erittäin positiivista.

”Täällä on sellainen selkeä yhteinen tahtotila kehittää kylää ja pitää alue sellaisena, että se houkuttelee uusia, nuoria perheitä muuttamaan tänne”, hän kokee.

Kömi kertoo jo nyt havainneensa Suttilassa sukupolvenvaihdosta, jonka myötä kylälle on asettunut paljon lapsiperheitä.

”Suttilassa vallitsee hieno yhteisöllisyys ja toimii poikkeuksellisen aktiivinen kyläyhdistys. Koen, että täällä maalla arvostetaan niitä samoja pehmeitä arvoja, jotka ovat itsellenikin tärkeitä. Se vastaanottavaisuus, millä Suttilaan toivotetaan tervetulleeksi, on mielestäni jotain ihan ainutlaatuista”, hän hehkuttaa.