Sastamalan vanhimpiin kyläseuroihin lukeutuva Vähähaara-Seura on 40 vuoden virstanpylväällä. Juhlia vietettiin Vähähaaran Kotiseututalolla perinteiseen tapaan lounaalla ja juhlaohjelmalla.

“Vuonna 1989 painetussa Kehittyvä Vähähaara -lehtisessä jo otsikossa sanottiin osuvasti: Menneisyyden perustalle, nykypäivää ja tulevaisuutta rakentaen. Tämä on ollut Vähähaara-Seuran toimintaa ohjaava ajatus koko seuran 40-vuotisen taipaleen ajan. Vähähaarassa on aina kunnioitettu perinteitä, vaalittu niitä ja tehty ahkeraa tallennustyötä, jotta tämä tieto jäisi elämään”, totesi Sanna Hinkkanen tervehdyssanoissaan.

Seuraa on haluttu myös kehittää ja toiminta on ollut monipuolista ja vilkasta. Tämän ovat vuosien saatossa mahdollistaneet ahkerat toimihenkilöt ja aktiiviset talkoolaiset.

Hinkkanen totesi, että seuratoiminta on elänyt jo useamman vuoden eräänlaista murrosvaihetta. Työ ja vapaa-ajan toimet kuljettavat ihmisiä tänä päivänä ympäriinsä ja ottavat aikansa. Kyläseuratyölle jää vähemmän aikaa. Tästä huolimatta Vähähaara-Seura on pysynyt ihailtavan aktiivisena ja kylä vireänä.

“Seuramme toiminnan jatkuminen on herättänyt toisinaan myös huolta ja muutoksentuulet kuohuntaa. Seura kaipaa innokkaita tekijöitä, jotta pystymme järjestämään jatkossakin monipuolisia palveluita ja toimintaa kaikki ikärakenteet huomioiden.”

Vähähaaran Kotiseututalolla toimii myös Sastamalan Opiston käsityökurssi ja 4H-yhdistyksen kerho. Seura vuokraa Kotiseututaloa juhliin ja muihin tilaisuuksiin.

Kylätoimintaliike maaltamuuton vastavoimana 

Juhlapuheen pitänyt Leader Joutsenten reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne kertoi suomalaisen kylätoimintaliikkeen syntyneen noin 50 vuotta sitten kaupungistumisen ja maaltamuuton vastavoimaksi.

“Pitkään hoettiin kuin mantraa, että keskittämiskehitys on luonnonlaki. Vielä muutama vuosi sitten ennustettiin, että tulevaisuudessa vain Helsingin, Tampereen, Turun ja ehkä Oulun kaupunkiseudut ovat ainoat alueet maassamme, joilla asukasluku kasvaa.”

“Pandemia käänsi ennusteet päälaelleen. Nyt Helsingin seutu onkin maan sisäisessä nettomuutossa tuhansia asukkaita tappiolla ja lähes puolet Suomen kunnista sai muuttovoittoa viime vuonna, myös Sastamala”, totesi Rinne.

Hän tiivisti Vähähaara-Seuran historiaa: seura perustettiin kylätoimintaliikkeen varhaisessa vaiheessa vuonna 1982 kyläläisten yhteisten asioiden hoitamiseksi. Kylän kauppa, posti ja koulu oli lakkautettu 1960-luvulla, eikä kylällä enää ollut yhteistä kohtauspaikkaa.

“Vähähaara-Seuran alkuvuosien varainhankinta mahdollisti Vähähaaran Kotiseututalon rakentamisen. Vuonna 1989 Vähähaara valittiin ensimmäisten joukossa valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi. Kun Suomessa on noin 4 000 kylää, tämä on melko harvinainen kunnianosoitus.”

“EU-osarahoitteisia Leader-kehittämisyhdistyksiä perustettiin Suomeen 1990-luvulla, ja sitä kautta itsekin tutustuin Vähähaara-Seuran silloiseen puheenjohtajaan Toivo Hinkkaseen ja muihin Vähähaaran aktiiveihin tultuani Leader Joutsenten reitin toiminnanjohtajaksi 2000-luvun alussa.”

Rinne muistaa kuinka Vähähaara-Seura oli aktiivinen kehittämis- ja investointihankkeiden hakija. Helsingin yliopiston Torsti Hyyryläinen teki tutkimuksillaan kylää valtakunnallisesti tunnetuksi, ja myös Tampereen yliopiston aluetieteen opiskelijoiden kanssa Rinne järjesti kylällä tulevaisuustyöpajoja.

“Kylätoiminta on aaltoliikettä. Aktiivisempia jaksoja seuraavat passiivisemmat jaksot, jolloin on tarpeellistakin vetää vähän henkeä seuraavia koitoksia varten. Kylätoiminta on myös reagointia ympäristön ja yhteiskunnan muutoksiin, ja korona-aika on vähentänyt kylätoimijoidenkin aktiivisuutta ja osallistumista, mutta tuskin kuitenkaan peruuttamattomasti.”

Seija Hinkkanen lausui juhlassa seuran julkaisemista vanhoista vuosikirjoista poimimiaan kyläläisten runoja ja musiikkipuolesta vastasivat Jukka Keskitalo ja Tyrvään Plikat tilaisuuteen sopivilla vanhoilla kappaleilla. Lapsille oli Sastamalan 4H-yhdistyksen järjestämää ohjelmaa kodalla.

Mielenkiintoista oli kuulla myös seurassa pitkään toimineiden hauskoja muisteluksia seuran perustamisajoista ja muista sattumuksista matkan varrella. Sanna Hinkkanen haastatteli Hilkka Tuominiemeä, Pirkko Keroa, Tuovi Virtasta ja Kerttu Keroa. Naiset olivat pukeutuneet kauniisiin Vähähaaran hameisiin. Muisteluksiin osallistui myös muu juhlaväki.

Teksti ja kuvat: Vähähaara-Seura ry