Virtasenkujalla, Sastamalan Anolan alueella, asuu ympäristötietoista ja kierrättämisestä kiinnostunutta väkeä. Jo kolme vuotta kahdeksalla perheellä on ollut kierrätyskimppakeräys ja alueella on keräilyastiat muoville, pahville, biojätteelle, paperille, metallille ja lasille. Sekajäteastiat jokaisella on luonnollisesti omassa pihapiirissään.
”Ryhtyessämme vapaaehtoisiksi kierrättäjiksi otin yhteyttä paikalliseen Hyötykeräykseen ja he laskivat puolestamme tarvittavat astiakoot sekä tyhjennysvälin, ja tekivät meille tarjouksen”, muistelee Hanna Suomela.
”Ja kaikki onkin sujunut todella hyvin koko kolme vuotta”, kiittelee Minna Koski-Orpana.
“Myös lapset ovat oppineet kierrättämään ja tietävät, mihin astiaan mikäkin kuuluu”, lisää Mirka Järvinen.
“Miksi kuluttajalta on viety mahdollisuus kilpailuttaa itse jätteensä?”
Kesäkuussa Hyötykeräykseltä tuli tieto, että kaikkien pakkausmateriaalien astiatyhjennykset siirtyvät kunnan järjestämään palveluun, kuten uusi jätelaki edellyttää.
”Meidän kohdalla se tarkoittaa sitä, että keräyspisteemme astioiden tyhjennykset ja laskutuksen hoitaa jatkossa Loimi-Hämeen jätehuolto”, Koski-Orpana tiivistää.
Virtasenkujan kierrätyskimpan asiat on ottanut nyt selvittääkseen Mirka Järvinen.
”Loimi-Hämeen Jätehuollon asiakaspalvelusta sain ohjeet, miten toimia ja tehdä hakemus netissä. Siellä pitää itse tietää esimerkiksi astioiden koot ja tyhjennysvälit. Aikaa asioiden selvittelyyn on mennyt tuntikausia, ja nyt odotamme tietoa, koska hakemuksemme menee käsittelyyn. Laskurista kuitenkin selvisi, että hinta lähes kaksinkertaistuu”, hän hämmästelee.
Mirka Järvisen puoliso Janne Järvinen kummastelee, miksi kuluttajalta on viety mahdollisuus kilpailuttaa itse jätteensä.
”Lisäksi tämä uusi jätelaki on karhunpalvelus vapaaehtoisille kierrättäjille, koska hinta nousee”, hän sanoo.
Virtasenkujan asukkaat uskovat, että monet niin yksityiset, kuin kimppakerääjätkin ovat tietämättömiä siitä, mitä uusi jätelaki käytännössä tarkoittaa.
”Olemassa olevat sopimukset paikallisten jäteyhtiöiden kanssa eivät siirry minnekään, vaan täytyy tehdä uusi sopimus Loimi-Hämeen Jätehuollon kanssa. Asia ei myöskään hoidu soittamalla ja neuvottelemalla, vaan sopimus pitää tehdä itse netissä”, Koski-Orpana muistuttaa.
Emma Rinne kertoo, että ennen kuin Virtasenkujalle perustettiin kierrätyskimppa, hän keräsi muovit kasseihin, jotka kuljetti niiden täytyttyä Citymarketin keräyspisteelle. Näin toimivat muutkin alueen asukkaat.
”Se oli aika hankalaa, ja usein kyseinen piste on ihan täynnäkin. Joskus muovit myös unohtuivat autoon muutamaksi päiväksi ja alkoivat haista. Jos kierrätyksestä kiinnostuneet luopuvat nyt hintojen noustessa omista muovinkeräysastioistaan, niin mahtavatko he kuskata niitä itse kierrätyspisteille, vai laittavatko jatkossa sekajätteen joukkoon”, hän miettii.
“Kierrätyshintojen pitäisi laskea, jos asiaa halutaan edistää”
Virtasenkujan perheet odottavat nyt, saavatko he Loimi-Hämeen Jätehuollolta vastauksen hakemukseensa ennen, kuin asuntoalueen keskellä olevat keräilyastiat pursuilevat.
”Olemme myös tehneet sen arvovalinnan, että maksamme kalliimmat keräyskustannukset. Monissa kotitalouksissa kuitenkin eletään kohonneiden peruskustannusten vuoksi jo muutenkin tiukkoja aikoja, joten kierrätyshintojen olisi pitänyt ennemmin laskea kuin nousta, jos kierrätysasiaa halutaan edistää”, Koski-Orpana toteaa.
Virtasenkujan kierrättäjät toivovat myös, että Sastamalan kaupunki tiedottaisi asukkaita selkeämmin voimaan tulleista muutoksista.
”
Tällaisia vapaaehtoisia kimppakierrättäjiä on Sastamalassa muitakin, samoin ihan yksittäisiä kotitalouksia”, Mirka Järvinen tietää.
”Kierrätys helpottui, mutta vaikeutuu jälleen”
Omakotitaloalueella Kiikan keskustaajaman ulkopuolella asuva Jussi-Pekka Parikka on hämmentynyt. Sujuvasti alkanut kotitalousjätteiden kierrätyksen ulkoistus ei onnistukaan enää niin helposti uuden jätelain tultua voimaan.
”Tartuimme Kuljetusliike Finskan tarjoamaan kokeilujaksoon, johon kuului seka-, bio- ja muovijätteen keräys. Meiltä tosin löytyi jo kompostori, mutta sen hoitaminen vaati liikaa vaivaa erityisesti talvisin. Muovit olemme keränneet erikseen jo vuosia, säilyttäneet niitä säkeissä varastossa ja kuskanneet ne, sekä muut kierrätysjätteet keräysastioihin Sastamalan keskustaan kauppareissujen yhteydessä”, Parikka taustoittaa.
Nyt Kuljetusliike Finska ei voi enää muovia kerätä, mutta Loimi-Hämeen Jätehuoltokaan ei tarjoa Parikallle kyseistä palvelua.
”Alueellamme on ilmeisesti liian vähän talouksia”, Parikka toteaa ja kysyy, miksi jätekuljetuksista tehdään hankalampaa, vaikka kierrättämiseen kannustetaan.
”Ei myöskään ole järkevää hakea jätteitä usealla eri autolla ja eri aikaan, jos vaihtoehtona olisi yksi nouto yhdellä autolla”, hän huomauttaa. Parikka ei vielä tiedä, miten järjestelee tilanteen jatkossa.
”Jos bio- ja muovijätteen poisvienti kuitenkin mahdollistuu jatkossa kohtuuhintaan, käytämme todennäköisesti kahta eri toimijaa. Vaihtoehtona on myös palaaminen vanhaan, eli oman kompostorin käyttöön ja muovien väliaikaiseen säilytykseen varastossa, ja tilaamme sekajätteen kuljetuksen sieltä, mistä itse haluamme”, hän suunnittelee.
”Päättäjiltä olisi kyllä kiva kuulla, millä logiikalla tähän tilanteeseen on päädytty”, Parikka miettii.
LHJ: ”Kaksoisjärjestelmä ei ole logistisesti tehokkain”
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n palvelu- ja logistiikkapäällikkö Anne Sjöberg ja palveluneuvoja Marianne Aro, miksi vapaaehtoisten kierrättäjien hinnat nousevat?
”Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella on voimassa viranomaisen eli Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen jätelautakunnan hyväksymä ja määräävä taksa. Julkiset hinnat ovat kaikille samat 16 kunnan toimialueellamme ja löydettävissä hinnastosta.”
Jutussa haastateltu kiikkalainen Jussi-Pekka Parikka ei saa enää kauttanne tyhjennettävää muovinkeräysastiaa pihaansa. Kerääkö LHJ ollenkaan muovia yksityisasiakkailta ja jos, niin miltä alueilta?
”LHJ kerää pakkausjätteitä myös vapaaehtoisilta lajittelijoilta taajamissa ja keräilyreittien varrelta jätelautakunnan vahvistamilta alueilta, joiden laajuutta voidaan tarvittaessa lisätä. Karttarajaukset ovat nähtävissä nettsivuiltamme.”
Jakelualueeltamme löytyy paikallisia kuljetusyrittäjiä, joilla on käytössään ns lokeroautoja, jotilla voidaan kerätä useampaa eri jaetta kerralla. Nyt esimerkiksi muovin alueeltamme kerää kansainväliseen Urbaser-konserniin kuuluva toimija. Montako lokeroautoautoa heillä on käytössään?
”Urbaserin Suomen yksikkö toimii monella alueella Suomessa. Heidän lokeroautojensa määrästä ei meillä ole tietoa. Lokerokeräilyn yleisyyteen vaikuttaa pitkälti käytössä oleva sekajätteen keräysjärjestelmä. Alueella on nyt käytössä jätelain mukainen toissijainen kaksoisjärjestelmä, jossa kuljetuksia ei ole mahdollista järjestää logistisesti tehokkaimmalla tavalla.”
Mikäli yksittäinen omakotiasuja Sastamalassa, Huittisissa tai Punkalaitumella haluaa kerätä vapaaehtoisesti muovia, mikä on hinta? Mitä kuluttajan pitää tehdä saadakseen palvelun?
”Hinta vaihtelee hieman, eli 140-360 l astian verollinen tyhjennyshinta on 10,42 €/kerta ja 600 l astialla 18,54 €/kerta. Hinnat löytyvät hinnastostamme, ja erilliskeräyksiin voi liittyä sivujemme kautta.”
(Vertailun vuoksi selvitimme, että Kuljetusliike Finskalla 140-360 l astian verollinen tyhjennyshinta on ollut 6.76 €/kerta ja 600 l astialla 8.79 €/kerta, Hyötykeräyksellä 140-240 l astia 7,45 €/kerta, 360 l astia 8,70 €/kerta ja 660 l astia 9,95 €/kerta.)
