Kaivosyhtiö Dragon Mining järjesti yleisötilaisuuden Lantula-talolla toukokuussa – ”Tulevasta tulee joskus historiaa”

Murskauksesta vääjäämättä aiheutuva melu on häirinnyt joitakin alueen asukkaita. “Eikö murskaa voisi jotenkin sijoitella meluaidoiksi?”, ehdotettiin yleisöstä. Edessä luennoimassa Envineerin YVA-konsultti Petra Paldanius.

Lantula-talolla kuultiin kaivosyhtiö Dragon Miningin tuoreita kuulumisia rikastushiekka-alueen laajennussuunnitelmista 19. toukokuuta. Alueen asukkaat halutaan pitää ajan tasalla hankkeesta – tilaisuus olikin jatkoa tammikuussa järjestetylle tupaillalle.

Sekä kaivosyhtiön edustajat että konsulttiyrityksenä toimiva Envineer ovat korostaneet vuorovaikutuksen tärkeyttä asukkaiden kanssa.
Kaivosyhtiöllä on Huittisten Jokisivulla toimiva kaivos, jossa louhitaan maanalaisesti kultamalmia.

Louhitut malmit rikastetaan Sastamalan Stormissa sijaitsevalla rikastamolla. Uusien jätealueiden sijoitusvaihtoehdot ja YVA-selvitykseen pureutuminen olivat illan aiheina yleisötilaisuudessa. Lantula-talolle kokoontui kymmeniä asiasta kiinnostuneita ihmisiä.

Kaivosyhtiö Dragon Mining Oy:n ympäristöpäällikkö Tuomo Etelämäki uskoo malmia riittävän rikastettavaksi vielä pitkään. Uusille rikastushiekka-alueille tulee olemaan tarvetta tulevaisuudessa.

Ymmärrettävästi eniten huolestuttivat ympäristöasiat. Toiminnasta aiheutuvat melu- ja pölyhaitat ovat tulleet tutuiksi – ja muitakin ympäristöön vaikuttavia riskejä puntaroitiin. Ympäristövaikutukset ovat olleet selvityksen alla Envineerin toteuttaman YVA-ohjelman myötä.

”Olemme tehneet selvitystyötä, mallinnuksia ja näytteenottoja. Sidosryhmistä saatavat palautteet ovat myös erittäin tärkeitä”, Envineerin YVA-konsultti Petra Paldanius tiedotti.

Rikastamotoiminta vaikuttaa aina vääjäämättä ympäristöön, ja haittavaikutuksia pyritään kaikin tavoin minimoimaan tarkan suunnittelun avulla.

”On pölyä, melua, ja jätteitä. Teemme pysyviä vaikutuksia maaperään. Etukäteen tehtävissä selvityksissä käymme läpi sitä, mistä aiheutuu kuormitusta, miten se vaikuttaa, millä tavoin kannattaisi toimia ja mitä ottaa huomioon”, Paldanius täsmensi.

Monitoimimieheksi itseään kutsuva Taisto Hatanpää ohjasi liikennettä Lantula-talon parkkipaikalla, ja osallistui toki myös tilaisuuteen. “Toisaalta hyvä, kun on tällaista toimintaa, ja se tuo työpaikkoja ja veroeuroja, mutta tietysti kaivostoiminnasta on haittaakin. Pölyn suhteen on mielestäni ollut parempi tilanne vuosi vuodelta. Arvostan myös, että pidetään tällaisia yleisöiltoja, ja ollaan asioista avoimia”, mies tuumasi.

Tutkimusten perusteella ympäristöön kohdistuvia riskejä kartoitetaan mahdollisimman realistisesti. Monet erilaiset seikat on otettava huomioon, kuten alueen maaperään, vesistöihin, eläimiin ja kasveihin kohdistuva kuormitus – sekä tietysti ihmisiin vaikuttavat tekijät. Hankealueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia, kalliomaata ja savea. Kaikkiaan luontoympäristönä alue on sirpaleinen kokonaisuus, johon sisältyy muun muassa metsää ja ihmisten muokkaamia alueita.

Tämänhetkisen tilanteen mukaan nykyinen rikastamoalue riittää vuoteen 2032 saakka.

”Meillä on vahva usko ja luotto siihen, että malmia riittää rikastettavaksi sen jälkeenkin, joten uusia alueita tarvittaisiin”, kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Tuomo Etelämäki kertoi suunnitelmiin johtaneesta tilanteesta.

Nykyinen rikastushiekka-alue on 35 hehtaarin kokoinen, ja tuotanto 300 000 tonnia vuodessa.

Vaihtoehdoissa tarkastellut laajennusalueet toisivat 15-20 vuoden lisäkapasiteetin kaivannaisjätteen läjitykseen.
Selvitystyön perusteella parhaat neljä eri läjitysaluevaihtoehtoa poimittiin YVA-ohjelmaan.

Envineerin Petra Peldanius ja Jani Junnila. Kuva on otettu tammikuussa pidetyssä ensimmäisessä yleisötilaisuudessa. 

Toteutusvaihtoehdoissa tarkastellaan rikastushiekka-altaan laajentamista 22-43,5 hehtaarilla ja vuosittaisen tuotannon nostamista 350 000 tonniin.

Kaikki on kuitenkin vielä kesken, eikä mitään päätöksiä ole vielä tehty, saati hakattu kiveen. Selvitykset jatkuvat.

”Ja on tietysti olemassa myös vaihtoehto nolla, jossa hanke jätetään toteuttamatta kokonaan”, Paldanius mainitsi.

Käytännössä hankkeen suunnitelmat asettuvat useamman vuoden aikajänteelle. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, alueen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2032. Voimassa olevan luvan mukaisena ja nykyisellä käyntiasteella Stormissa sijaitsevan rikastamon toiminta jatkuisi siihen saakka ennallaan.

Hankkeeseen liittyvä kirjallinen materiaali on luettavissa Sastamalan kaupungin kirjaamossa. YVA-ohjelmaan voi tutustua myös Sastamalan kaupungintalolla sekä pääkirjastossa. Kaupungin nettisivuilta saa myös tietoa hankkeesta.

”Minuunkin voi olla vaikka suoraan yhteyksissä, jos tulee mieleen jotakin kysyttävää”, muistutti Petra Paldanius.

Yleisö oli aktiivinen – kysymyksiä ja ajatuksia esitettiin rohkeasti.

YVA-ohjelmaa koskevat lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa viimeistään 4.6.2026.
Tämän jälkeen Lupa- ja valvontavirasto antaa oman lausuntonsa ohjelmasta.

Seuraava askel on varsinainen arviointi, lopullisen YVA-selvityksen valmistuttua on siitäkin vielä mahdollisuus jättää mielipiteitä.

Yleisö osallistui Lantula-talolla keskusteluun aktiivisesti, ja nosti esiin tärkeitä teemoja. Huolellinen suunnittelu ja asioista avoimesti tiedottaminen koettiin tärkeänä.

”Parasta ympäristölle olisi, ettei meillä olisi ollenkaan kaivosta, mutta koska on, niin tehdään oikeita päätöksiä”, kuului kommentti yleisöstä. Se kiteytti varmasti hyvin kaikkien mukana olleiden ajatukset.

”Historia on arvokasta, nyt keskitytään tulevaan. Tulevasta tulee joskus historiaa!”

Seuraava yleisötilaisuus aiheen tiimoilta järjestetään syksyllä.

Jätä kommentti