Sastamala hemmottelee kuvataiteen ystävää tänä suvena monipuolisella tarjonnalla. Yksityisten tahojen toimesta saamme kokea naivistitaiteen suurnäyttelyn Sammaljoella sekä muun muassa Marc Chagallin taidegrafiikkaa Tyrvään Pappilan Kivinavetassa. Sastamalan kaupungin kulttuuripalveluiden näyttelyt tuovat oman mahtavan lisänsä kokonaisuuteen, Kulttuuritalo Jaatsi huokuu nyt värien voimaa ja Pirunvuoren Kivilinna kunnioitusta Emil Danielssonille.
Jaatsille on koottu Sastamalan kaupungin omista kokoelmista värikylläisiä tunnelmia ja voimakkaan ilmaisevia maalauksia muun muassa Lauri Ahlgrénilta, Seppo Lagomilta, Anja Levorannalta, Into Linturilta, Taisto Toivoselta, Kaapo Wirtaselta ja tietenkin Jaatsilla lapsena eläneeltä ja maalanneelta Akseli Gallen-Kallelalta.
”Sastamalan maantieteellisellä alueella on syntynyt merkittävä määrä kuvataidetta, alueen kauneus kutsuu ja on kutsunut tekijöitä luokseen. Tämän kesän näyttely kokoaa yhteen teoksia, joiden yhdistävä tekijä on voimakas värien käyttö”, kuvailee kulttuurisuunnittelija ja taidekoulun tuntiopettaja Kati Juurikka.
Sydän-Sastamalan taidetta sisältävien näyttelyiden tiimoilta on Juurikan mukaan tehty monesti yhteistyötä Aulis ja Leila Ylösen kanssa. Sellaista näyttelyä ei viime vuosina ole ollutkaan, jossa ei olisi esillä teoksia myös heidän kokoelmastaan.
”Yhteistyöllä voimme tuoda esille paikkakunnan vahvaa kuvataideperintöä ja toisaalta myös luoda uutta”, Juurikka sanoo.
Yli 60 kesää Pirunvuorella
Emil Danielsson tunnetaan parhaiten vuonna 1906 rakennetusta Pirunvuoren Kivilinnasta. Torstaina avautuneeseen näyttelyyn on koottu kaupungin omista kokoelmista Danielssonin maalauksia ja piirustuksia, kaikkiaan yhdeksän kappaletta.
Ympäristöönsä täydellisesti sopiva Kivilinna itsessään on jo nähtävyys. Sen metrin paksuiset kiviseinät pitävät sisälämpötilan viileänä helteelläkin.
”Paikka on haluttu säilyttää mahdollisimman alkuperäisenä, ja täällä näkyvillä olevat kalusteet ja esineet ovat Danielssonien”, Juurikka sanoo.
Vierailija voi kavuta rakennukseen toiseen ja kolmanteen kerrokseen ja nähdä taiteilijan makuusopen ja huoneen, jossa hän muun muassa säilytti ja viimeisteli teoksiaan.
Danielsson opiskeli muun muassa Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja osallistui säännöllisesti näyttelyihin. Maalausretkillään hän etsiytyi Karkkuun, ihastui Pirunvuoreen ja päätti rakentaa vuorelle erämaa-ateljeensa. Karkun jylhät maisemat innostivat Danielssonia maisemamaalaukseen ja muotokuvamaalarina hän ikuisti mielellään myös paikallisia ihmisiä maalauksiinsa. Taiteilija asui ja työskenteli Pirunvuorella yli 60 kesää.
”Danielssonit viettivät vilkasta seuraelämää ja heillä oli paljon tuttuja tällä seudulla. Kivilinnallakin järjestettiin juhlia”, Juurikka kertoo.
Vaikka Danielsson oli aktiivinen samaan aikaan Suomen taiteen kultakauden ikonien Akseli Gallen-Kallelan, Albert Edelfeltin, Pekka Halosen, Eero Järnefeltin ja Hugo Simbergin kanssa, on hän jäänyt moneen aikalaistaiteilijaan verrattuna melko vähälle huomiolle.
Vuonna 2017 Kulttuuritalo Jaatsilla, Galleria Akselissa ja Pirunvuoren Kivilinnassa esiteltiin yli 120 Danielssonin työtä. Näyttelyn toteuttivat yhdessä keräilijä Aulis Ylönen, Laura-Kati Juntunen ja Sastamalan kaupunki. Näyttelyn kuraattorina toimi dosentti, FT Marja-Liisa Rönkkö. Kolmeen eri paikkaan hajautettu suurnäyttely oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.
Rönkön mukaan Emil Danielsson on suomalaisen taidehistorian omapäisimpiä fauvisteja ja intimistejä. Danielssonin tuotanto pitää sisällään monia mielenkiintoisia polkuja. Leipänsä taiteilija sai kenties maisemia, muotokuvia ja kukka-asetelmia maalaamalla, mutta ei siinä kaikki. Pirunvuoren pirut voisivat olla sukua Hugo Simbergin hahmoille, ja 1950-luvulla Danielsson maalasi myös kabaree- ja sirkusaiheita.
Aika kiitää nopeaan. Danielssonin suurnäyttelystä on kulunut pian jo vuosikymmen. Nyt kun pohjatyötä on jo hyvin tehtynä, voisiko vastaavaa näyttelyä järjestää uudestaan?
Voimakkaita värejä Kulttuuritalo Jaatsilla, avoinna joka päivä 12.8. saakka klo 12–18. Emilin teoksia Pirunvuoren Kivilinnalla (Ellivuorentie 131) / avoinna joka päivä 2.8. saakka klo 12–18.
Sastamalan taidekokoelma tehdään näkyväksi
Sastamalassa on viime vuosina satsattu kaupungin oman taidekokoelman vaalimiseen ja esille nostamiseen. Kati Juurikka on tehnyt ison työn luetteloidessaan ja kirjatessaan kaikki kaupungin omistamat taideteokset Siiri-tietokantaan. Monia töitä on myös tutkittu, niiden taustoja selvitetty ja osa on tarvittaessa konservoitu ja uudelleen kehystetty alan ammattilaisen toimesta parempaan kuntoon. Voi siis sanoa, että kaupunki pitää kokoelmastaan tänä päivänä hyvää huolta.
Uusia teoksia ostetaan todella harvoin, mutta Juurikan mukaan kokoelma karttuu lahjoituksina. Viimeisin lahjoitus tapahtui vast´ikään taiteilija Seppo Lagomin taholta. Hänen juurensa ovat Sastamalan Kaukolan kylässä. Juurikka tuumaa yhteyden Sastamalaan olevan olennaista, eli kaupunki ottaa vastaan vain sellaisia kuvataidelahjoituksia, joissa teos tai sen tekijä kytkeytyy paikkakunnalle.
Kaupungin noin tuhannen teoksen kokoelmasta on jo useampana vuonna ollut töitä kesän päänäyttelyssä Jaatsilla. Hiljattain rakennuksen yksi huone päätettiin varata pysyvästi kaupungin omistamille teoksille.
”Tämä johtui osin siitä, että Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkodissa vierailevat kysyivät tietysti myös hänen taiteestaan. Akseli maalasi paikkakunnalla useita teoksia, ja meillä on nyt esillä Selin istuva tyttö ja Kansanateria Sipin talossa”, Juurikka kertoo.
Viimeisen vuoden aikana huomiota on kiinnitetty julkisissa tiloissa oleviin maalauksiin, grafiikantöihin ja veistoksiin. Esimerkiksi sote-kampuksella olevien taulujen alle on Kulttuuriasiain neuvottelukunnan toimesta talkoiltu tekstit, jotka kertovat kyseisten teosten nimet, tekijät ja valmistumisajankohdat.
”Tarkoitus on pikkuhiljaa kyltittää myös veistoksia. Vähän aikaa sitten kiinnitimme yhteistyössä kaupungin puistotoimen kanssa nimikyltit muun muassa kaupungintalon edustaa kaunistaviin Ari Virtasen teoksiin. Kyltit on hankittu perintövaroilla ja hallintojohtajan päätöksellä”, Juurikka selvittää.
