Huittisten pelloilla on jälleen käynnistynyt tuttu loppukesän työvaihe, kun puimurit ovat ilmestyneet maisemaan.

Mahlamäen tilalla ensimmäiset syysvehnät puitiin lauantaina. Tilalla puinneista vastaava Mikko Isotalo katsoi ajankohdan sopivaksi, eikä sadonkorjuun aloitus poikkea totutusta.

”Ihan normaalissa aikataulussa ollaan, ajankohta osuu hyvin normaaliin vaihteluväliin”, Mahlamäen tilan toimitusjohtaja Kalle Mahlamäki kertoo.

Ensimmäisenä Mahlamäen tilalla korjuuvuorossa olivat syysvehnät. Loppuviikolla vuoroon tulevat loput syysvehnät sekä syysruis, minkä jälkeen puimurit siirtyvät keväällä kylvettyjen viljojen pariin.

Puintien rinnalla katseet kääntyvät jo seuraavaan viljelykauteen, sillä uusien syysviljojen kylvöt käynnistyvät pian sadonkorjuun jälkeen.

Huittisissa tasaista satoa

Kulunut viljelykausi on Mahlamäen mukaan jälleen omanlaisensa. Syysviljojen kohdalla sato jää tällä kertaa keskimääräistä heikommaksi, kun taas keväällä kylvettyjen viljojen satotasosta odotetaan normaalimpaa.

”Syysviljat tulevat jäämään keskiarvon alapuolelle. Kevät oli kuiva, mikä hankaloitti syksyllä kylvettyjen viljojen kasvua.”

Kevätviljojen kannalta kasvukauden sääolot osuivat paremmin kohdalleen. Kevään kuivuuden jälkeen saadut sateet tulivat kevätviljojen kannalta sopivampaan aikaan ja Huittisten alueella viljojen näkymät ovat Mahlamäen mukaan varsin tasaiset.

”Huittisten alueella sato näyttää kaikkialla suunnilleen samanlaiselta, valtakunnallisesti vaihtelua on paljon. Pahimpien rankkasateiden alueella korjuun kanssa on varmasti haasteita. Huittisissa vettä on kuitenkin tullut varsin tasaisesti joka suunnalla.”

Jokainen kasvukausi on omanlaisensa

Mahlamäen tilalla ensimmäisenä puidusta syysvehnästä saatiin pellolta valmista ja varsin kuivaa viljaa. Lauantaina puitujen vehnien puintikosteus oli 18 prosenttia.

”Tänä kesänä lämpöä on riittänyt viljelijän näkökulmasta sopivan tasaisesti. Mitään katovuotta ei siis onneksi ole odotettavissa”, Mahlamäki sanoo.

Jokainen kasvukausi on kuitenkin omanlaisensa. Viime vuonna sekä syys- että kevätkylvöt onnistuivat hyvin, joten tämän vuoden vaihtelu kertoo jälleen siitä, kuinka vahvasti maataloudessa ollaan säiden armoilla.

Sään lisäksi viljelijöiden arjessa riittää muitakin haasteita. Viime vuosina voimakkaasti nousseet tuotantokustannukset ovat vaikuttaneet siihen, millä tavalla viljelyä suunnitellaan ja millaisia riskejä ollaan valmiita ottamaan.

Mahlamäen mukaan sekä polttoaineiden että lannoitteiden hinnat ovat edelleen korkealla.

”Nykytilanne ei kannusta laittamaan tuotantopanoksia maksimaaliseen satojen tavoitteluun, vaan mennään vähän pienemmällä riskillä.”

Mahlamäen tilalla riskejä pyritäänkin hallitsemaan muun muassa viljelemällä useampia kasvilajeja.

Näin yksittäisen kasvin heikompi satovuosi ei vaikuta koko tilan tilanteeseen yhtä voimakkaasti.

Lisää tehokkuutta toimitatapoihin

Myös viljan tämänhetkinen hinta tuo omat haasteensa. Mahlamäen mukaan viljan ostohinnat ovat tällä hetkellä matalalla, eikä markkinatilanne ole tuottajan näkökulmasta suotuisa.

”Tällä hetkellä ei voida puhua myyjän markkinoista, päinvastoin.”

Heikko hintataso vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi viljelyn tuotto- ja riskisuhde muodostuu. Tuotantopanosten käyttöä ja koko kulurakennetta on siksi tarkasteltava entistä tarkemmin.

Mahlamäki näkee tilanteessa kuitenkin myös toisen puolen. Taloudelliset paineet pakottavat miettimään toimintatapoja ja tehostamaan tekemistä.

”Toisaalta se myös vie alan toimintatapoja eteenpäin, kun tehokkuutta haetaan lisää.”