Taitaapi olla niin, että erilaiset eläimet asuttivat maapalloamme ennen ihmissukua. Ei ollut silloin luontokappaleitten ja ihmisten välisiä ristiriitoja. Vaan ihmisen kavuttua pallolle, alkoivat esi-ihmisemme metsästää ruokaa. Viljavainiot eivät vielä silloin lainehtineet.
Sittemmin ihminen jostakin syystä kehittyi eläinkuntaa viisaammaksi, tai ainakin taitavammaksi. Ihmissuku kasvoi ja tarvitsi entistä enemmän ruokaa, niin myös eläimet. Alkoi syntyä reviirikamppailuita siitä, kuinka paljon kukin laji sai luontoa rasittaa ruokansa hankkimiseksi. Nykyisin metsän riista ei ehkä ole aivan välttämätöntä ruokapoliittisesti, mutta monilla seuduilla kuitenkin merkittävä lisä perheitten taloudessa.
Suomessa, kuten muuallakin, monia eläimiä menneinä vuosisatoina metsästettiin rankasti. Yksi laji oli euroopanmajava, joka saatiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla. Nyttemmin kanta on kasvanut ja majavia riittää jälleen metsästettäviksi. Paikoin metsästys on jopa liian vähäistä kantaan ja tuhoihin verraten. Lupia myönnetään niukasti.
Miksi? Onhan hirvieläinkantamme saatu nimen omaan metsästyksellä järkeviin mittoihin, jotta autojen ja eläinten vakavia törmäyksiä saadaan vähemmäksi. Kummallista on se, että isommat herrat pyytävät metsästäjiä laskemaan eri eläinlajien määriä. Otetaanpa esimerkiksi susi, joka kuuluu eittämättä luontoomme, mutta on ihmisasutuksen laajennuttua joutunut liikkumaan ihmisten läheisyydessä. Susi on peto, joka käy myös ihmisen päälle. Kun metsästäjät laskevat, että jollakin alueella on liikkunut vaikkapa kymmenen sutta, niin jossakin pöydässä päätetään, että siellä on vain yksi. Sutta ei pidä hävittää luonnosta, mutta on estettävä niiden mahdolliset hyökkäykset ihmisiä ja kotieläimiä vastaan. Ei pidä odottaa, että joku lapsi joutuu suden hampaisiin.
Kaikkineen eri eläinten metsästyslupakiintiöiden pitää perustua metsästäjien luonnossa havainnoimiin lukumääriin. Kokoushuoneiden uumenissa ei ole eläinten jälkiä.
Ihmisen ja luonnon välejä koetellaan vahinkojen sattuessa. Järkevällä lupapolitiikalla välit pysyvät hyvinä.
Kiitos hyvästä mielipiteestä! Näin se on, lupakiintiöiden pitäisi perustua havainnointiin!
Kirjoitit Veli-Matti että ” Susi on peto, joka käy myös ihmisen päälle.” Mietippä kuinka monta suomalaista termiä voit asettaa tuohon lauseeseen sanan “susi” tilalle ja lause silti toimii.
Ja mitä niille kaikille pitäisi tehdä jottei pidä odottaa että joku lapsi joutuu niiden hampaisiin.
On siinä sulla aiheita kolumneihisi eläkeikään asti ja jää vielä rutosti ylikin.
Lipsahtikohan Vellu hiukan nyt populismin puolelle?
Riistakeskuksen sivuilta:
Luonnonvarakeskuksen arvio suurpetojen lukumääristä PERUSTUU ENSISIJAISESTI VAPAAEHTOISEN PETOYHDYSHENKILÖVERKOSTON KIRJAAMIIN perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin petohavaintoihin. Verkosto on toiminut vuodesta 1978 lähtien ja se muodostuu noin 1 700 METSÄSTYKSEN HARRASTAJASTA, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen.
…Ei niitä jälkiä kokoushuoneiden lattioilta etsitä.
Se onkin sitten aivan eri keskustelu, että missä suhteessa petoyhdysmiesten laskennan tuloksena saatua kanta-arviota päätetään verottaa…
Nyt Vellu sekoittaa kaksi eri prosessia: kannan laskennan ja lupien myöntämisen.
Kun metsästäjät laskevat, että jollain alueella on kymmenen sutta, niin silloin siellä on kymmenen sutta:
Luonnonvarakeskuksen arvio suurpetojen lukumääristä perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston kirjaamiin petohavaintoihin. Verkosto on toiminut vuodesta 1978 lähtien ja se muodostuu noin 1 700 metsästyksen harrastajasta, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen (www.riista.fi).
Se onkin sitten ihan toinen keskustelu, että kuinka paljon päätetään lupia myöntää suhteessa laskettuun kantaan…
Mitä mieltä on Mika ja muut susien puolustajat. Kumpi on parempi vaihtoehto: niinsanotut taajamasudet poistetaan, vai että kiihkomielisimmät metsämiehet ampuu kaikki näkemänsä sudet? Salakaadot tulee satavarmasti yleistyyn, jos syrjäseutulaiset joutuu pelkään lastensa puolesta. Oli se susipelko aiheellista tai ei…
Kiihkomielisimmät metsämiehet ampuvat jokatapauksessa kaikki näkemänsä sudet vaikka taajamista nuo sudet tapettaisiin laillisin luvin.
Salakaadoilla ei ole juurikaan yhteyttä syrjäseutujen asukkaiden pelkoon lastensa puolesta.
Metsän oloihin elinkelvottomat sudet (haavoittuneet, onnettomuuksissa loukkaantuneet tai sairaat) jotka alkavat nälkäänsä syödä asutusten liepeiltä helposti saatavaa ravintoa (talipallot,roskikset, kytketyt koirat ja muut helposti tapettavat kotieläimet) tulee poistaa tai tappaa ihan miten vain halutaan tuota toimenpidettä kutsua. Se pitää tehdä jo eläinsuojelillisita syistä ei sen takia että lapsia sillä muka pelastetaan.
Siis meinaat että vain sairaat tai loukkaantuneet pyörii asutuksen liepeillä? Kyllä ainakin huittisissa havaitut hukat ovat ihan terveitä. Hienoa että sinäkin olet samoilla linjoilla, sudet on poistettava asutusten liepeiltä. Metsiin ne kuuluvat!
Tunnen Huittisten sudet hyvin. Asuvat siellä minunkin metsässäni ja nuoret kulkevat joskus maatilamme pihassakin. Hyvin on tultu toimeen. Siellä aikamonet ovat jo niihin tottuneet. Metsästäjätkään eivät ole intoa piukassa niitä tappamaan, ovat olleet jo niin kauan että ne kuuluvat kuvaan. Suunnistajat ja marjastajat toimivat niinkuin aina . Koirien kanssa ollaan metsäsää hieman varovaisempia. Joitakin kotieläimiä ovat vuosien saatossa syöneet mutta pääosin metsän riistaa.
Minkä nimisiä on?
Mitä muuta niille kuuluu?
Just. Onko ne kaikki niitä loukkaantuneita? Kyllä nyt taitaa mennä vähän tarinan keksimiseksi… Esimerkiksi se lampuri tuskin katsoo hyvällä, kun hukat harjoitteli saalistamista lammaslaitumellansa.
En ole vielä viimevuoden pentuja ristinyt. Teenpä sen nyt, olivat poikia kaikki neljä joten Kari, Erkki, Matti ja vaikkapa Velimatti on hyviä nimiä ja hyvin ne voivat. Tuskin on pojilla hätää seuraavassa jahdissakaan, luultavasti ampuvat emän (alfan) jos vanhat merkit paikkansa pitää.
Mäxä. Ei ne nuoret sudet jotka uteliaisuuttaan tutkivat paikkoja ja saattavat ihmistä metsässäkin ihmetellä ole noita loukkaantuneita jne joiden sanoin elantoaan pihoista hankkivan ja joiden lopettamisen kannalla olen.
Tarinaa epäilet mutta minulta voi aina tarkemmin tulla vaikka naamatusten kyselemään kertomukseni todenperäisyyttä, nimi on aina tuossa yllä eli vastaan höpinöistäni.
Kertomasi esimerkki Mäxä, saattaa tarkoittaa mitä tahansa mutta se tapaus jossa lammas todennäköisesti suden toimesta surmattiin tuolla alueella viime keväänä oli aikaa jolloin sudenpennut olivat vielä pesässään joten opetustoimesta ei ollut kyse. Sinä Mäxä voit kertoa aivan mitä tahansa joutumatta sanoistasi vastaamaan.
Voi elämä, tätä keskustelua ! Kunt toikin energia suunnattaisiin johonkin tärkeämpään.
Kovasti näyttää sinuakin kiinnostavan, kun oikein vaivauduit kommentoimaankin.
Tuolta kyseiseltä lampurilta meni useampia lampaita, eivätkä niitä syöty. Ne oli vain saalistettu, opetusmielessä. Olihan tuosta ihan lehdissäkin juttua…
Mitä nimimerkkiin tulee, sen takaa on pakko kirjoittaa, ellei halua kusipään mainetta. Minulla on asioihin omat mielipiteeni, mutten halua joutua niistä vänkäämään vaikkapa uimahallin lauteilla.