“Raha maailmaa pyörittää, eikä kirjoja ilman rahaa tehdä eikä lueta, tuskin kirjoitetaankaan. Mutta ihan ilman rahaa eli pääsymaksua voi Vanhan kirjallisuuden päivillä kuunnella aiheesta sytyttäviä sekä valistavia esitelmiä ja muita puheenvuoroja. Kaikkein tärkein eli vanhat ja uudemmat kirjat odottavat myyntitiskeillä ja huutokaupan pöydällä. Niistä voi tehdä hyviä löytöjä – rahalla. Ja jos rahaa jää, jonkun drinkin voi ostaa vielä sananpainikkeeksi Kirjatoukkain ehtoohuveissa”, toteaa Panu Rajala leikkisästi tämän vuoden kirjapäivien raha-teemasta Kirjaviestissä.

Toukokuun 30. päivä ilmestyvä Kirjaviesti tarjoaa näkökulmia Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmistoon ja taustaorganisaation, esittelee kirjailijoiden ajatuksia ja kertoo Pukstaavin kuulumiset. Sastamala on toden totta kasvamassa kirjapäiväkaupungista kirjakaupungiksi.

Tässä muutamia poimintoja Kirjaviestistä:

10 päivää, 100 miestä, 1000 tuntia

Kun Vanhan kirjallisuuden päivien lukuisat kävijät silmäilevät Sylvään koulun tai viereisen kirjateltan hyllyistä löytyviä nobelistien teoksia, harva tiedostaa, että monen nobelistin työpanos löytyy myös tämän kesäisen kirjafestivaalin taustalta.

Nobelin rauhanpalkinto nimitäin osoitettiin 1988 YK:n rauhanturvajoukoille, ja päävastuun kirjapäivien monista käytännön järjestelyistä kantaa juuri paikallisten rauhanturvaajien oma yhdistys, Sastamalan Rauhanturvaajat ry. Se toimii yhteistyössä kolmen muun järjestön kanssa. Mukana ovat Sastamalan Reserviupseerit ry., Vammalan Reserviläiset ry. ja Äetsän Reserviläiset ry.

“Moni tehtävä on raakaa työtä, joka vaatii tekijöikseen aikuisia miehiä. Olemme suoritusporras”, tehtäväkenttää kuvailee rauhanturvaajien talkoovastaava Markku Lindroos.

Raha palaa turhuuksien roviolla

Karo Hämäläisen viime syksynä julkaistu finanssitrilleri Erottaja johdattaa lukijansa rappion maiseman äärelle. Romaania on kutsuttu 2000-luvun pörssituhon turhuuksien rovioksi.

Kirjapäivillekin saapuva Hämäläinen on paitsi tuottelias kirjailija, myös Arvopaperi-lehden toimituspäällikkö. Hän tuntee bisnesmaailman kiemurat ja tarkastelee taloutta usein ihmisyyden peilinä.

“Talous on ihmisten toimintaa ja siksi heijastelee ihmisyyttä. On mielenkiintoista seurata, miten media luo joistakin taloustapahtumista spektaakkelin, jolloin niitä kohtaan kohdistuu samanmoista luotua mielenkiintoa kuin vaikkapa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen finaaliin”, kirjailija pohtii.

Herra Hakkarainen toivottaa kesävieraat tervetulleiksi

Vilkkaan kevään jälkeen Herra Hakkarainen ottaa vastaan lukuisat kesävieraat. Mauri Kunnaksen kirjojen maailmaan johdattavan talon uutuuksia ovat Herra Hakkaraisen koti, kummitustalo ja majakka.

Pääsiäislauantaista alkaen Herra Hakkaraisen talo Sastamalan keskustassa on ottanut vierailijoita vastaan uudistuneella ilmeellään.
“Tänne on tullut tilalle leikkimökkimaailma”, uudistuksen suunnitellut sisustusarkkitehti Leena Carelse luonnehtii Herra Hakkaraisen kodin ilmettä ja mittasuhteita.

Suunnittelutyöhön on tietenkin kuulunut yhteydenpito Herra Hakkaraisen maailman luoneeseen kirjailija-kuvittaja Mauri Kunnakseen.
“Ajattelin kyllä Herra Hakkaraisen asuvan aivan erilaisessa talossa kuin Mauri oli ajatellut”, hän sanoo ja paljastaa, että kodin ulkoisen ilmeen esikuvana on vastapäätä sijaitseva entinen Tyrvään Säästöpankin talo.

Myrskyluodon Maijakin poikkeaa Kirjakellarissa

“Terveisiä saaresta ja Myrskyluodon Maijalta”, on Anna-Maija Aaltosen käyttämä tervehdys, jolloin terveiset tulevat Helsingin Lauttasaaresta. Tämä lämminhenkinen tervehdys kuuluu jälleen kerran myös Tyrvään kirjakaupassa Sastamalassa, kun vanhat tuttavat Anna-Maija Aaltonen ja Sirkka-Liisa Leino sattumalta tapaavat eräänä aamuna kirjakaupan käytävillä.

“30 vuotta olen täällä käynyt ja vienyt myös kirjoja tuttavilleni Helsinkiin”, Aaltonen kertoo.

Aikoinaan Laviasta maailmalle ja Helsinkiin opiskelemaan lähtenyt Aaltonen, omaa sukua Penttilä, tapasi tulevan puolisonsa, miehen Vammalasta, Satakuntalaisessa Osakunnassa.

Anna-Maija Aaltonen on hyvä esimerkki kirjakaupan asiakaskunnasta Tyrvään ulkopuolisessa Suomessa. Kirjakauppa on nimittäin tehnyt asiakkaidensa kautta vuosikymmenten ajan Tyrväätä, Vammalaa ja sittemmmin myös Sastamalaa tunnetuksi. Kirjakauppias Sirkka-Liisa Leino kertoo liikkeensä välittävän kirjoja edelleen aina ulkomaille saakka.

Vuonna 1891 perustetun kirjakaupan maanlaajuinen tunnettavuus sai pontta, kun liikkeen alakertaan perustettiin 1969 Kirjakellari, maamme ensimmäinen kirjojen jäännöserämyymälä.