Kyläyhdistys Korkeakosken Seutu ry on ennättänyt toimia vasta vajaan kolmen kuukauden ajan, mutta jo nyt Korkeakoskella puuhataan kovaa kyytiä.

Viime viikolla jäsenet pääsivät kuulemaan Loimankosken alueelle laaditun kunnostussuunnitelman yksityiskohdista Vuorisenlahden rannalla järjestetyssä tilaisuudessa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kuisma pohjusti asiaa kertoen, että alue on aikoinaan näyttänyt varsin erilaiselta kuin nyt.

“Viimeksi täällä tehtiin perkaustöitä 30-luvulla. Silloinen työ aiheutti sen, että uoma kuivahti, eikä alueella ole kymmeniin vuosiin tehty mitään. Siksi upea maisema on muuttunut tällaiseksi ryteiköksi. Isosorsimo on tukkinut Vuorisenlahden, joka on nyt tarkoitus raivata esiin.”

Kunnostussuunnitelman tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti alueen vesien ja ympäristön tilaa. Vanha uomakohta on tarkoitus ennallistaa, minkä myötä alueen virkistyskäyttö, kalatalous ja maisemakuva kokevat huomattavan kohennuksen.

“Kalastuspaikka, laavu, uimapaikka, hienoja ideoita on olemassa paljon”, Kuisma kertoo.

Malliesimerkki siitä, mitä pitäisi tehdä

Koko Loimakosken kunnostamishanke on monen onnekkaan sattuman summa.

Ympäristöasiantuntija Satu Heino Kokemäenjoen vesistöjen vesiensuojeluyhdistyksestä kertoo, että Loimijoen alueella on parin viimeisen vuoden aikana tehty aktiivisesti töitä vesistön hyväksi.

“Loimijoen haasteet ovat moninaiset. Perusongelma on se, että vesi virtaa turhan nopeasti. Loimijoki ja sen sivu-uomat ovat ekologiselta luokittelultaan vain välttävässä ekologisessa tilassa.”

KVVY on koordinoinut Loimijoen vesienhoitotyötä vuoden 2019 alusta. Koordinointityön tavoitteena on koota alueen toimijat vesienhoitotyön tueksi, lisätä kunnostustoimien toteutusta alueella ja viestiä aktiivisesti vesien tilasta ja sen eteen tehtävistä toimista.

Kun viime vuoden loppupuolella Varsinais-Suomen ELY-keskuksella oli jäljellä vähän suunnittelurahaa ja Heino pääsi ehdottomaan sille kohdetta, oli Korkeakosken hanke tähän tarkoitukseen juuri sopiva.

“Tämä hanke on malliesimerkki siitä, mitä koko Loimijoen alueella pitäisi tehdä. Toivon, että korkeakoskelaisten esimerkki leviää tulevaisuudessa muuallekin jokivarteen. Tässä hankkeessa panostetaan ympäristön viihtyvyyteen ja kalatalouden parantamiseen, vesistön suojelu tulee ikään kuin siinä sivussa”, Heino sanoo.

Vesi virtamaan kuivimpaankin aikaan

Etelä-Suomen salaojakeskuksen toiminnanjohtaja Janne Pulkka kiittelee Korkeakoskella vallitsevaa talkoohenkeä.

“Tällaista hanketta ei pysty kukaan yksin laittamaan alulle. On hienoa, että maanomistajat ovat lähtenee innolla mukaan, sillä tämä on ennen kaikkea heitä palveleva hanke. He täällä elävät, asuvat ja tekevät toimenpiteitä.”

Kunnostussuunnitelmassa korostuvat korkeuserot, sillä tulevaisuudessa uomassa tulee virtaamaan vettä myös kaikkein kuivimpaan aikaan.

“Suunnitelmassa on huomioitu tarkasti, miten kaivuutyö pidetään mahdollisimman vähäisenä ja uoma saadaan istutettua maisemaan. Kalataloudelliset asiat huomioidaan kivetyksillä ja sorauksilla sekä suvanto- ja virtauspaikoilla. Ajatus on avata uomaa sen verran, että joelta pääsee pyörähtämään lahdelle soutuveneellä. Samalla tulemme luontaisesti karsineeksi myös vieraslajikkeita.”

Mikäli hanke etenee suunnitelman mukaisesti, työt Korkeakoskella käynnistyvät loppusyksystä.

“Pitääkö odottaa niin kauan, me meinattiin ottaa lapiot jo nyt mukaan”, Rami Tynkkynen ja Kirsi Heino naurahtavat.

“Tämä kuuluu Natura-alueeseen, mikä tarkoittaa, että alueella on luonnonsuojeluarvoja, joiden kanssa on vielä vähän jumppaamista.  Loimijoessa on myös harvinaista vuollejokisimpukkaa, joka asettaa toiminnalle tiettyjä rajoitteita. ELY-keskuksen seuraava rahojen haku käynnistyy syksyllä, joten ennen sitä yksityiskohdat laitetaan kuntoon ja hakemus sisään heti kun se on mahdollista”, Satu Heino suunnittelee.

“Ehkä ensi vuoden heinäkuussa päästään kaivamaan, lahden ruoppaaminen on varmaankin loppusyksyn hommia”, Kuisma pohtii.

Heino ja Kuisma arvioivat hankkeen hintalapuksi noin 80 000 euroa.

“Vanhan uoman avaus tulee maksamaan 30 o00 – 40 000 euroa ja lahden ruoppaus noin 10 000 euroa. Avustusta on mahdollista saada parhaimmillaan 65 prosenttiin kustannuksista. Ajatus on, että kaivuu- ja ruoppaustyö ostetaan, mutta muun muassa raivaustyöt ja maanajo tehdään talkoilla”, Heino kertoo.