Neuloosi eli neulomisen pakko ei välttämättä puikkoihin tarttumattoman korvaan kuulosta kovin autuaaksi tekevältä. Mutta neulomiseen hurahtaneet tietävät paremmin. Yksi heistä on sastamalalainen Tanja Aarnikuru, 46.
Koronapandemian aikana yhä useampi on innostunut neulomisesta, ja suurimpia korona-ajan hittejä Suomessa ovat olleet islantilaisneuleet. Aarnikurun käsissä niitä on tähän mennessä syntynyt 18 ihmisille sekä kolme koirille.
Malleja kaksi- ja nelijalkaisten paitoihin hän kertoo hakeneensa Islantilaisia neuleita -kirjasta, jonka onnistui hankkimaan jo ennen neulomisbuumia. Aarnikurujen koirat ovat pitkäselkäisiä corgeja, joten kirjan ohjeita piti soveltaa. Siskon villakoirakin sai oman paidan.
”Ihmiset arvostavat neulomuksiani huomattavasti koiria enemmän. Meidän koirille ei tarvitsisi oikeastaan turkin puolesta pukea yhtään mitään, mutta nöyrästi suostuvat mamman höpsötyksiin. Usein paita on päällä vain hetken”, Aarnikuru nauraa.
Riddari, Strömsö, Puun vuosi ja monta muuta
Minkälainen Aarnikurun neuloosi on laatuaan? Iskeekö se yht´äkkiä vai pikkuhiljaa?
”Äitini on kova kutomaan, ehkä taipumus on geeneissä. Olen aina tykännyt käsitöistä, mutta opiskeluaikoina ja lasten ollessa pieniä ei käsillä tekemiselle ollut niin aikaa. Taidan olla kausikutoja. Teen hirmuisella vauhdilla ja vimmalla yökaudet – ja sitten iskee stoppi.”
Ennen paitavillitystä Aarnikuru kutoi pitkiä kirjoneulesukkia. Kausi alkoi usein syyslomasta ja jatkui maalis-huhtikuulle. Ihan ensimmäinen Aarnikurun tekemä islantilaisneule oli mallia Riddari, ja sen hän valmisti pojalleen. Neuleen väriskaalaa hän kertoo miettivänsä sen kantajan mukaan. Pojalle sopii keltainen, joten kaarrokkeen kuvioon tuli sen väristä lankaa.
”Usein käytän harmaan eri sävyjä pohjavärinä ja leikittelen kuvioissa muilla väreillä. Nyt minulta on toivottu yksinkertaisempia malleja, joissa on pohjavärin lisäksi vain yksi kuvioväri. Ne ovat minustakin tyylikkäitä”, hän tuumaa.
Myös Suomessa on keksitty islantilaistyylisiä neulemalleja. Tälläinen on muun muassa Strömsö -tv-ohjelman mukaan nimetty malli, jonka kuvio mukailee ohjelman nimikkohuvilan puukaiteen kuviota. ”Strömsötä” Aarnikuru on tehnyt nyt kaksin kappalein.
”Se oli kivaa, mutta lempimallini on kuitenkin ikisuosikki Riddarin lisäksi Puun vuosi, joka näyttää erityisen hyvältä kaksivärisenä.”
Tanja Aarnikuru, mikä islantilaisneuleissa oikein koukuttaa?
”Ennen paidoista jäi usein etu- tai takakappale tai ainakin hihat tekemättä, kun into lopahti. Näiden juju on siinä, että vartalo-osa, niin kuin hihatkin, tehdään ensin, jotta päästään tekemään kaarroke, joka on mielenkiintoisin ja koukuttavin osa. Valmista tulee vähän kuin huomaamatta! Hienoa on myös se, että lopputuloksen näkee oikeastaan vasta kun paita on tehty.”
Monesko on menossa?
Aarnikuru lienee paikkakuntalaisille enemmän tuttu elinkeinojohtajan viransijaisen tai yritysasiamiehen ominaisuudessa kuin käsityöihmisenä. Facebookissa Aarnikurua seuraavat ovat saaneet todentaa sitä iloa, minkä villapaita toisensa jälkeen tekijässään aiheuttaa.
”Kutominen on ihan supermukavaa ja tuottoisaa vastapainoa työlle, tosin kutoessakin ehtii miettiä kaikenlaista. Neulominen kuulemma parantaa keskittymistä esimerkiksi luennoilla, mutta sitä en usein ole päässyt kokeilemaan, kun Teamsit ja Zoomit ovat minulla yleensä vuorovaikutteisia.”
Hän myöntää neuloosin vaikuttavan läheistensä elämään, etupäässä kommentit ovat silti olleet myönteisiä.
”Kuuntelen samalla äänikirjoja kun kudon, eli olen perheen tavoittamattomissa omassa pikku neuloosikuplassani. Yleensä he vaan kysyvät, että monesko on menossa.”
Vaikka Aarnikurun lähipiiri on kattavasti villapaidoissa, löytyy tyylikkäille moneen säähän sopiville islantilaisille ottajia. Facebookissa moni on jo kysellyt josko Aarnikuru ehtisi heillekin kyseisen neuleen valmistaa.
”Kunhan kevät etenee, alan viettää enemmän aikaa golfkentällä, joten puikot saavat levätä ainakin välillä. Uskon, että paitoja tulee kuitenkin tehtyä vielä muutamia. Minulla on niin paljon ihania väri-ideoita päässäni.”
Islantilaisneuleiden kutomisbuumi näkyy Sastamalan Taitokeskuksessa:
Kommentointi ei ole käytössä.