Kävin ensimmäisen kerran avioliittokurssilla reilu 20 vuotta sitten. Kurssilla saamani uuden tiedon ja taidon määrä oli järisyttävän suuri. Mietin silloin, että miten tämä voi olla mahdollista, kun olin jo tuolloin käynyt kouluja jo toistakymmentä vuotta. Mielestäni syynä tähän on se, että peruskoulussa eikä muillakaan kouluasteilla näitä asioita opeteta riittävästi.
Asia on noussut mieleeni nyt, kun olen viime päivinä vastaillut eri vaalikoneisiin. Olen muun muassa ihmetellyt, miksi useassa koneessa kysytään mielipidettä esimerkiksi ilmaisen ehkäisyn maksamisesta kaikille alle 25-vuotiaille nuorille. On mielestäni erikoista, että parisuhteen yksi osa nousee kysymyslistalle, mutta mistään muusta parisuhteen tai perhedynamiikan osasta ei ole keksitty kysyä mitään.
Väitän, että kysymyksiä laativat tahot eivät itsekään välttämättä ymmärrä mitä pitäisi kysyä. Parisuhde- ja perheongelmat ovat maassamme laajoja ja aiheuttavat mittaamatonta kärsimystä monelle aikuiselle, lapselle ja nuorelle, puhumattakaan miljoonien eurojen kustannuksista, jotka syntyvät näiden johdosta.
Olen huolissani siitä, että mielenterveyshäiriöt, masentuneisuus ja uupumus kasvavat koko ajan. Olen sitä mieltä, että hyvillä parisuhde- ja perhedynamiikan taidoilla tuotaisiin helpotusta myös näihin ongelmiin. Jokaiselle meistä merkityksellisyys, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on innostavan elämän peruskiviä. Eikä pelkästään parisuhteessa, vaan kaikissa arkisissa kohtaamisissa.
Millainen yhteiskuntamme olisi, jos parisuhdekoulutus alkaisi peruskoulun seitsemännellä luokalla, samaan aikaan kun suurimmalla osalla nuoria alkaa kiinnostus asiaa kohtaan herätä. Uskon, että vaikutukset olisivat isoja.
Kuuntelin yhden avioliittokurssin päätteeksi erään vanhemman kurssilaisen puheenvuoroa. Mies totesi, että jos olisin tiennyt kaiken tämän koko yhteisen elämämme ajan, olisi avioliittomme ollut minulle, vaimolleni ja lapsillemme paljon onnellisempaa aikaa. Vaimo nyökytti päätään vieressä ja pyyhki kyyneleitä.
Voin vain kuvitella miten paljon helpompaa olisi ollut kommunikointi, asioiden ratkaiseminen, yhteisistä asioista sopiminen, lasten kasvatus, toisen hyvinvoinnin varmistaminen ja vaikkapa innostavan seksielämän ylläpito näille ihmisille. Saman suuntaisen palautteen sain hiljattain eräältä nuorelta parilta.
Mielestäni kattava parisuhde- ja perhedynamiikan koulutus kuuluisi perustellusti suomalaiseen peruskouluun. Ymmärrän tämän olevan suuri harppaus, joka ei tapahdu hetkessä. Hyvä alku olisi, jos parisuhdekoulutusta voitaisiin tarjota valtion tukemana.
Helpoiten tämä toteutuisi, jos parisuhdekurssin kulut kuuluisivat kotitalousvähennyksen piiriin. Tällä voitaisiin tarjota edullisesti kaikille kuuluva tieto ja taito parisuhde-elämään. Tämä vähentäisi ongelmia perheissä ja sitä kautta koko yhteiskunnassa. Tämä saattaisi vaikuttaa myös syntyvyyden parantumiseen, koska vanhemmilla olisi paremmat tiedot ja taidot yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.
Relevantilla tiedolla ja hyvillä ihmissuhdetaidoilla olisi muutenkin tilausta tässä yhteiskunnassa.
Petri Kulju
kuntavaaliehdokas (kd.)
