Sastamalassa, Vammalan pohjoispuolella tehtiin torstaina hieman ennen kello iltaseitsemää harvinaislaatuinen petoeläinhavainto.
Asemakatua kohti Myllymaata ajanut pariskunta huomasi isohkon eläimen tien oikealla puolella, ja he onnistuivat nappaamaan otuksesta valokuvan. Valokuvassa eläin istuu rauhallisen oloisena pienen metsikön laidassa.
Sastamalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Kumpulaisen mukaan kuvassa on selvästi ilves. Isokokoinen, joten kyseessä on todennäköisesti urospuolinen yksilö.
”Sain illalla tiedon, että Raiviossa on nähty ilves. Mietin, että mitä kummaa, jos ilves tunkee asuinalueelle, on varmasti sairas tai vanha eläin kyseessä. Kun selvittelin asiaa, kävi ilmi, että havainto on tehty taajaman liepeillä, Asemakadun ja Nokiankadun risteyksen jälkeen”, Kumpulainen kertoo.
Kumpulainen korostaa, ettei terveestä ilveksestä ole vaaraa kuin korkeintaan vapaana liikkuville kissoille.
”Ilves väistää ihmistä. Torstainen havainto on siksi harvinaislaatuinen, että harva onnistuu näkemään ilveksen niin läheltä.”
Kumpulainen arvioi, että havainto olisi jäänyt tekemättä, jos eläintä olisi lähestytty jalan tai auton moottori olisi sammutettu.
”Ei ilves ajoneuvoja pelkää, vaan ihmistä. Se on todennäköisesti jäänyt hetkeksi ihmettelemään auton kirkkaita valoja.”
Kyseisellä alueella liikkuu kauriita, joten ilves on niitä seuraillut, Kumpulainen tuumaa.
”Olen nähnyt kotikulmillani Lousajan perukoilla metsän reunassa ilveksen jälkiä, mutta koskaan en ole täällä kyseistä eläintä saanut näköpiiriini. On ihan normaalia, että siellä missä kauriseläimiä liikkuu, voi liikkua ilveksiäkin, mutta eivät ne kaupungin keskustaan eksy”, hän muistuttaa.
Ajetaan sudet, karhut ja ilvekset pois asutuilta alueilta pitämällä kauriit ja muut petojen saaliseläimet salomailla, Lopetetaan hirvieläinten houkuttelu ruokinnalla pois metsistä kylien liepeille. Annetaan luonnon hoitaa petojen ja saaliseläinten tasapaino. Niin pysyy hirvieläinten kannatkin paremmin kurissa kuin metsästämällä. Kotipellon laitaan rakennettu ampumalava ruokintapaikkoineen on silkkaa laiskuutta metsästäjältä ja omiaan houkuttelemaan petoja.
Samaa mieltä. Peurakanta olisi huomattavasti pienempi, mikäli niitä ei ruokittaisi talvisin. Onko näin, että muut saavat maksaa kohonneina vakuutusmaksuina(peurakolarit jne.) metsästäjien harrastukset?
Tuo talviruokinta houkuttelee myös ilveksiä kun kauriit ja peurat ovat kuin tarjottimella ruokintapaikoilla.
Lousajan alueella on runsaasti kauriita. Metsästys ei ole mahdollista asutuksen alueella.
Vaunusuolla on kesällä myös kaurishavaintoja ainakin kuuden laumasta. Ovat arkoja. En päässyt kuin 150 metrin päähän.
Omakotitonteille tuosta kauriista tulee ja on tullut riesa kun syö istutuksia.
Samaa mieltä tuosta talviruokinnasta eli kieltää pitäisi. Pitäisi myös lopettaa ilveslupien myöntäminen ainakin Sastamalaan ja Punkalaitumelle.
Peurakanta olisi kylläkin vieläkin suurempi ilman ruokintapaikoilta tapahtuvaa kyttäysmetsästystä.
Ruokintapaikat pitää sijoittaa kauas vilkkaammista teistä – niin kuin ne nytkin suurelta osin ovat.
Jerry. Olisihan kanta silloin suurempi, mutta miksi ihmeessä niitä pitää ruokkia?
Kun peurojen ja kauriiden kanta paisuu niin suureksi ettei niitä metsästämällä pystytä pitämään kurissa, olisi metsästäjäpiirien päässä sytyttävä lamppu ja talviruokintaa pitäisi vähentää niin että saavutettaisiin tasapaino. Toinen asia on riistalihan saaminen markkinoille, siinä olisi lihakirveellä töitä. Ostin juuri peuran sisäfilettä kilohintaan 95e/kilo. Eikö raha kiinnosta?
Mistä epäilet, että metsästäjät panttaavat peuranlihaa?
Meidän seuramme myy noin 30% kaadetuista eläimistä ulkopuolisille.
Epäiletkö mahdollisesti, että ylimääräinen liha kuopataan maahan?
Taitaa harvalla metsästysseuralla olla elintarviketilan vaatimukset täyttävä, myytävän lihan käsittelyyn hyväksytty teurastustila, saati että tarkastuttaisivat lihan asianmukaisesti. Siksi lihaa ei pääse paljoakaan myyntiin. Metsästys on harrastelua. Onhan se hölmöä kasvattaa riistakantaa yli sen, mitä pystyy hallitsemaan. Nykyinen metsästys ruokinnalla houkuttelemalla on vähän kuin lehmien ampumista laitumella. Ei osata tai jakseta metsästää metsässä. Mieluummin kävellään pellonreunaan odottelemaan puolikesyjä laidunnettavia.
Mullikuhnurilta jälleen ’asiantuntijan’ lausunto – kuten aina kaikkeen.
Täytyy sanoa, että eipä monellakaan ole erityisasiantuntemusta koko elämän kirjoon.
Mutta näyttää näitäkin löytyvän . . .
No, Jerry, vastaapa sitten, missä kohdin esitin virheellisiä tietoja ja mikä sinun totuutesi asiasta on. Ei se katsos riitä, että kyseenalaistaa muiden asiantuntemuksen, ellei ole esittää perusteltua vastaväitettä ja tietoa. Tuollainen vastaus, minkä kirjoitit, on lähinnä kiukuttelua.
Toki voin esittää. Lyhyesti voisi sanoa, että lähes kaikki kirjoituksessasi oli virheellistä tai muuten ala-arvoista.
Ensinnäkin lähes kaikilla metsästyseuroilla on nykyaikaiset teurastustilat, joissa on mahdollista teurastaa ja käsitellä liha asianmukaisesti. Sen lisäksi metsästäjille järjestetään elintarvikehygienian kursseja.
Riistan lihan myyntiä säätelee EU:n ja kansallinen lainsäädäntö. Sen lisäksi mm. Eviran ohjeistukset riistan käsittelystä ja myynnistä. Suosittelen tutustumaan oikean tiedon saamiseksi asiasta.
Kuten jo sanoinkin, niin oma seurani myy merkittävän osan valkohäntäpeura saaliista ja useat lihanjalostusalan toimijat ostavat riistaa. Samoin kuin yksityiset kansalaiset.
Mitä tulee metsästäjäkunnan osaamiseen, jaksamiseen tai vertaukseen lehmien ampumisesta, niin se kuvastaa hyvin Mullin suhtautumista asioihin yleensä. Samaten täydellistä ymmärtämättömyyttä metsästyksestä ylipäätään.
Viime vuonna Laura Tuominen ja Mikael Wikström tekivät kyselytutkimuksen metsästysseurojen jäsenseurueiden näkemyksistä valkohäntäpeuran lihan myymisestä . ”Kyselyyn vastanneista metsästysseuroista ja – seurueista valkohäntäpeuran lihaa myivät noin 20 % ja lihaa eivät myyneet noin 80 %. Haastavaksi lihan myynnissä koettiin riittävät lihankäsittelytaidot, käsittelypaikan vaatimukset ja markkinointi. Suurin osa kyselyyn vastanneista seuroista ja seurueista eivät myyneet lihaa ja suurimmaksi syyksi tähän koettiin, että jäsenet haluavat pitää lihan itse.” Kyselyyn vastanneet pitivät esteinä seuran suorittamalle lihan myynnille myös yhteisymmärrystä lihan myynnistä, sitä että käsittelypaikka ei täytä vaatimuksia, jäsenten halua myydä lihaa yksityishenkilöinä (pimeästi) ja vaikeuksia ostajien löytämisessä.
Hyvinvointia-riistasta-kysely-2019-Lopullinen.pdf (novia.fi)
Mutta annetaan tämän aiheen olla. Mitä Jerry sinun mielestäsi pitäisi tehdä toisin, jotta hirvieläimet pysyisivät metsissä ja myös niitä ravintonaan käyttävät pedot? Miten pienennetään vieraslaji valkohännän laumoja tuhoja ja liikenneonnettomuuksia aiheuttamattomalle tasolle? Monessa seurassa elää kateuden henki, jonka vuoksi aktiivisten kauriinmetsästäjien saaliskiintiötä rajoitetaan, vaikka valtaosa seuran jäsenistä ei kauriita metsästäkään eikä kiintiöitä käytä. Metsäkauriille ei edes tarvita Riistakeskuksen lupia, mutta silti niitä ei ammuta riittävästi. Tänä vuonna olisivat Lounais-Suomen seurat voineet hakea poikkeuslupaa valon käyttöön valkohäntäjahdissa, mutta moni seura varmuuden vuoksi kielsi yötähtäinten käytön, saati että olisi lupaa hakenutkaan. Olisihan se ollut kamalaa, jos varakkaat kaverit olisivat päässet retostelemaan kalliilla laitteillaan?
Olisi jälleen kannattanut perehtyä hiukan aiheeseen, jota kritisoit.
Yötähtäimen tai keinovalon käyttö edellyttää anottua ja saatua lupaa Suomen Riistakeskukselta.
Sen lisäksi erikseen pitää raportoida jokaisesta kaadetusta peurasta useita eri tietoja. Nämä tiedot kulkeutuvat kaatajalta seuran sihteerin kautta eteenpäin luvan myöntäjälle.
Joissakin seuroissa on tultu siihen tulokseen, että tämä byrokratia – jo muiden raportointivelvollisuuksien lisäksi – työllistää liikaa ja vie harrastuksen pois varsinaisesta asiasta.
Uutena asiana laiskuuden ja osaamattomuuden lisäksi syytät nyt metsästäjiä myös retostelusta/kateudesta.
Osaatko tuoda yhtäkään positiivista asiaa esille metsästykseen ja metsästäjiin liittyen?
Jerry, mitä kohtaa lauseessa ”Tänä vuonna olisivat Lounais-Suomen seurat voineet hakea poikkeuslupaa valon käyttöön valkohäntäjahdissa” et ymmärtänyt? Tietäisit, jos olisit käynyt armeijan, että yönäkölaitteet ovat joko valonvahvistimia eli yönäkölaitteita, lämpökameroita tai infrapunavalaisimella varustettuja elektronisia IR-kiikareita. En kokenut tarpeelliseksi käyttää vaikeita termejä, kun en luottanut ymmärrykseesi, joten niputin nuo yhteen valolaitteiden alle, kun luulin , että käsittäisit yhteyden. Teknisen alan koulutuksen saaneena sotilaselektroniikan parissa työskennelleenä metsästäjänä voisin järjestää pidemmänkin luennon, mutta eihän se uppoaisi, aiheuttaisi vain lisää vänkäämistä. Täältä tähän.
Olet oikeassa. Kannattaa tosiaan jättää tähän, jos ei vastauksessa ole enää päätä eikä häntää.
Mitä sinulla muuten on meitä siviilipalvelusmiehiä vastaan?
Onhan tuo peurakanta kasvanut aivan liian suureksi. Siksi talviruokinta olisi lopetettava! Ne aiheuttavat valtavasti onnettomuuksia ja ilmeisesti ovat melkoisen tehokkaita punkkien levittäjiä