Ilta alkaa hämärtyä ja Vammalan Teatterilla tunnelma tiivistyä. Pihamaalle parkkeeratusta komeasta Illon VPK:n paloautosta voi päätellä, minkälaisten asioiden äärellä täällä tänään ollaan. Ylen uuden Special Rescue – Asema 63 reality -sarjan odotettu ennakkoensi-ilta kutsuvieraille on alkamassa.
Ohjelmasarja nostaa erityistä tukea tarvitsevat ”spessulaiset” – eli kehitysvammaiset ja erilaisia neuropsykiatrisia haasteita omaavat valloittavat persoonat esille – ja tuo heidän äänensä kuuluviin luontevalla tavalla. Samalla palokuntaharrastus saa ansaitsemaansa näkyvyyttä.
Idea Special Rescue-toimintaan lähti alunperin Illon VPK:n päälliköltä Markku Salmiselta, joka toimii päätyökseen kehitysvammaisten parissa.
Syntyi aivan uudenlainen toimintamuoto, joka on kansainvälisestikin merkittävää, sillä samankaltaista pioneerihanketta ei ole toteutettu missään muussa maassa.
Aivan ensimmäinen Special Rescue-ryhmä starttasi nelisen vuotta sitten Pirkanmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnassa Illon VPK:lla Sastamalan Opiston kurssina.
Toiminta on laajentunut koko ajan, ja nyt se on jo maakunnallista. Yksityisen rahoituksen lisäksi hanke on saanut rahaa ELY-keskukselta ja EU:lta.
Markku Salminen on itsekin mukana tv-sarjassa, ja siinä hänen kanssaan spessulaisia on ohjaamassa nuorempi sammutusmies Katariina Ristimäki.
Mutta miten spessulaiset päätyivät televisioon?
”Idean äiti on sarjan ohjaaja ja käsikirjoittaja Tarja Jakunaho, joka asui Illossa siihen aikaan, kun tämä toiminta aloitettiin. Hän on tehnyt vuosikymmenien ajan töitä televisio-ohjelmien ja elokuvien parissa. Tarja on oikea media-alan moniottelija”, Markku Salminen selvittää.
”Tarja esitteli ajatuksen tuotantoyhtiö Warner Brosille, ja sieltä se esiteltiin vuorostaan Ylelle, jossa innostuttiin ideasta.”
Kun vauhtiin oli päästy, pyöriä ei pysäyttänyt enää mikään – ja nykyään piskuinen Illon kylä tunnetaan Italiassa saakka, sillä sarjaa kuvattiin sielläkin.
”Kun ujuttauduin spessujen sekaan, tuli ajatus siitä, että tässä on niin hyvä porukka ja toimintamuoto, että muidenkin pitää nähdä tämä touhu. Siitä se ajatus ohjelmasta sitten lähti liikkeelle”, taustoittaa lopputulokseen tyytyväinen ohjaaja Tarja Jakunaho.
”Oli ensimmäistä kertaa tuotannossa ryhmä, joka otti näin nopeasti tilanteen haltuunsa. He olivat kameran edessä kuin kotonaan, hyvin luontevia. Kamera rakasti tätä porukkaa, joka lempeästi vastasi rakkauteen”, hän kiittelee.
”Kuvauspäivät ovat usein pitkiä ja raskaitakin, ja odottelemista on paljon. Ja yleensä juuri siihen odottelemiseen kypsytään. Tämä oli ensimmäinen tuotanto, jossa en kuullut mitään valitusta kertaakaan”, Jakunaho ihmettelee.
”Kun puhutaan ableismista toivon, että sarjassa tulee läpi se, mitä siinä on haluttu kertoa. Se varmasti tuo uusia näkökulmia katsojille. Suurimman vaikutuksen itseeni spessulaisten kanssa teki se, että kommunikointi heidän kanssaan on suoraa, avointa ja rehellistä”, ohjaaja pohdiskelee.
”He eivät pelaa mitään pelejä. Olen itsekin aika suora, ja tässä porukassa koin olevani kaltaisteni joukossa. He eivät näyttele kameroiden edessä mitään roolia, he ovat sitä mitä ovat ja se on ehkä se kaikista paras asia – se vilpittömyys”, hän jatkaa.
”Tämä oli vuoden ponnistus, koko homma meni tosi nopeasti, kun siinä ajassa saatiin tehtyä 8-osainen sarja. Yhteistyö sujui kyllä loistavasti. Tällaisen porukan kanssa sitä tekisi töitä vaikka maailmantappiin asti.”
Kokemus oli ainutlaatuinen myös spessulaisille.
”Upeinta oli Sastamalan Opiston Erasmus+-kurssiviikko Italiassa, jossa kuvausryhmä oli mukana”, mainitsee Marko Hakala. Suurimmalle osalle mukana olleista sarjaan osallistujista matka oli aivan ensimmäinen ulkomaanreissu.
”Alkuun kun näki itsensä ruudulta ja kuuli oman äänensä, niin tuntui siltä että ”olenks toi minä?”. Oma äänikin kuulosti ihan vieraalta”, tunnustaa Markus Kaunisto virnistäen.
” Ja täytyy myöntää, että kyllä niihin kameroihin oli aluksi totuttelemista, kun ne seurasivat koko ajan. Välillä kun oli huono päivä, niin teki mieli näyttää kameroille kansainvälistä käsimerkkiä”, Kaunisto paljastaa mutkattomaan tyyliinsä.
”Kuitenkin pyrin esiintymään ammattimaisesti enkä viitsinyt nolata itseäni.”
Markus Kaunisto paljastuu supliikkimieheksi, jolla on loistava huumorintaju – hän uskaltaa ottaa rohkeasti myös kantaa.
Hänen, kuten muidenkin esiintyjien hauskoille ja sukkelille kommenteille nauretaankin yleisön joukossa useaan otteeseen ensi-illan jaksoja valkokankaalta katsellessa. Esille nousevat myös vakavammat aiheet, jotka antavat pohtimisen aihetta.
”Jännittää, miten ihmiset ottavat tämän sarjan vastaan”, pohdiskelee Henna Salonen, jolle paljon tärkeämpää kuin tv-tähteys on se, että erityistä tukea tarvitsevat tulevat ohjelman myötä näkyviksi. Teema on ollut aina hänelle tärkeä, ja Henna onkin mukana eri yhdistyksissä, jotka ajavat kehitysvammaisten asioita.
Asema 63-sarja onkin kuin tarpeellinen huutomerkki, joka ei vaikene vaan vakuuttaa. Se pysäyttää aihepiirin äärelle luontevalla ja helposti lähestyttävällä, arkisen lämpimällä tavalla. Sarjassa tutustutaan palokuntaharrastuksen lisäksi myös spessulaisten työpaikkoihin ja vapaa-ajanviettoon.
Ableistista ajattelumallia halutaan kyseenalaistaa ja ravistella. Raikkaalla tavalla se tuulettaakin asenteita ja pudistelee pölyttyneitä käsitteitä. Kehitysvammaisuus ei estä ihmistä elämästä, tekemästä, haluamasta, osaamasta, oppimasta tai varsinkaan unelmoimasta.
Sarja tuo varmasti uusia harrastajia myös kaikille hyödyllisen vapaapalokuntatoiminnan pariin.
Special Rescue -toiminnan kehittäjien Markku Salmisen ja Katariina Ristimäen lisäksi sarjassa esiintyvät henkilöt ovat Henna Salonen, Jari Mäkinen, Juha Kulmala, Joni Wallin, Joonas Wallin, Marko Hakala ja Markus Kaunisto.
Special Rescue – Asema 63 Yle TV1:ssä torstaisin alkaen 6.2. klo 20 ja Yle TV2:ssa maanantaisin alkaen 10.2. klo 21. Kaikki jaksot Yle Areenassa.
