Huittisten uusi kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran viikko sitten maanantaina. Etenkin yhdessä huittislaisessa perheessä kokous oli historiallinen, sillä sekä äiti Niina Immonen että poika Joonas Immonen istuivat paikalla kaupunginvaltuutettuina.

Kovin yleistä ei ole edes se, että kaksi sukupolvea istuu valtuustossa yhtä aikaa, mutta vieläkin poikkeuksellisemmaksi tilanteen tekee se, että Immoset edustavat valtuustossa eri puolueita: Niina perussuomalaisia ja Joonas keskustaa.

Kiinnostus vaikuttamiseen, politiikkaan ja luottamustehtäviin yhdistävät äitiä ja poikaa, mutta oikeastaan kaikesta muusta kaksikko tuntuu olevan varsin eri linjoilla.

Jos varsin usein seuraavan sukupolven edustajat seuraavat ainakin jossain määrin edelliseltä saatua perintöä, Immosten tapauksessa äiti ja poika luovat omia uriaan molemmat täysin omaan suuntaansa ja omalla tavallaan.

”Meidän perheessämme se meni niin, että Joonas taisi aloittaa uransa nuorisovaltuustossa jo ennen kuin minä lähdin ensimmäistä kertaa ehdolle edellisissä kunnallisvaaleissa. Ei siis voi ajatella, että hän olisi innostunut vaikuttamisesta minun esimerkistäni”, Niina tunnustaa.

Viitisen vuotta sitten perussuomalaisiin liittynyt Niina koki, että etenkin sillä hetkellä perussuomalaisten linjaukset kohtasivat parhaiten hänen omiensa kanssa.

Joonakselle moni persujen ajatus on suorastaan punainen vaate.

”Ehkä puoluevalintani olisi voinut olla toinenkin, mutta tiesin, että perussuomalaiset eivät edustaisi nuoren miehen arvoja oikealla tavalla”, hän toteaa.

”Ei meille mitään kaunoja jää”

Jo aiemmin Niinan istuessa valtuustossa ensimmäistä kauttaan ja Joonaksen osallistuessa kokouksiin kaupunginhallituksen edustajana kävi ilmi, etteivät äidin ja pojan ajatukset monessakaan tapauksessa kohtaa.

Niina myöntää toisinaan miettineensä, onko Joonaksen täysin päinvastainen ajatusmaailma vain kapinointia äitiä kohtaan.

”Mutta ei se ole, tiedän että hän on ihan aidosti juuri sitä mieltä asioista, mitä sanoo olevansa.”

Siinä missä Niina pyrkii ottamaan asioihin kantaa napakasti, mutta ystävällisesti, Joonas on tottunut ilmaisemaan kantansa huomattavasti kärkkäämmin.

Osansa tiukoista poliittisista kommenteista on saanut usein myös Niina.

”Ei meille näistä asioista koskaan kuitenkaan mitään kaunoja jää. Välillä voidaan olla hyvinkin eri mieltä, mutta ne ovat asiat jotka riitelevät, eivät ihmiset”, Niina vakuuttaa.

Eikä politiikkaa puhuta Immosilla ruokapöydässä.

”Joskus ennen kokousta saatetaan vähän vaihtaa ajatuksia, mutta näistä asioista saa puhua muutenkin ihan tarpeeksi, niin että koti voidaan politiikalta rauhoittaa”, molemmat vakuuttavat.

”Pohjimmiltaan yhteinen tavoite”

Talousasioiden ohella tapetilla Huittisissa tulevat olemaan vahvasti ainakin uuden koulun rakentamiseen liittyvät päätökset.

Niina on muiden perussuomalaisten tapaan huolissaan siitä, miten uuden koulun rakentaminen vaikuttaa koko kaupungin kouluverkkoon ja toivoo tästä syystä rakentamisen lykkäämistä. Joonas haluaa uuden koulun valmiiksi mahdollisimman nopeasti.

”Tämä on aihe, jossa olemme todella erilaisilla linjoilla. Aihe tulee varmasti herättämään paljon keskustelua myös koko valtuuston kesken, kun aletaan puhua esimerkiksi lisämäärärahoista”, Joonas uskoo.

Niina on ottanut koko valtuustokautensa kantavaksi teemaksi sote-asiat. Erityisellä mielenkiinnolla hän käy selvittämään vanhustenpalveluita.

Joonas puolestaan aikoo panostaa lapsiin ja nuoriin liittyviin kysymyksiin. Valtuuston nuorimpana edustajana hän kokee toimivansa valtuustossa kaikkien alle 30-vuotiaiden huittislaisten äänenä.

”Yksi tulevaisuuden suuri haaste on se, miten opiskelemaan lähteneet nuoret saadaan palaamaan Huittisiin. Tässä on tärkeä kysymys, jota uusi valtuusto lähtee ratkaisemaan”, Niina toteaa.

”Huittisiin pitää saada uusia, kiinnostavia työpaikkoja, joiden perässä tänne ollaan valmiita muuttamaan. Elinvoima ja pitovoima ovat ehdottomasti tärkeitä aiheita tulevina vuosina”, Joonas täydentää.

Aivan kaikesta Immoset eivät siis kuitenkaan ole eri mieltä.

”Pohjimmiltaan meillä molemmilla on se yhteinen tavoite: tehdä Huittisista vieläkin parempi paikka asua, elää ja yrittää.”